lauantai 28. marraskuuta 2009

Fruittarien prinsessat, epilogi

2 vuotta myöhemmin

Heräsin äidin ja iskän kovaääniseen kailotukseen ja olin vähällä saada raivarin. Mulla oli sumea darra - oli tullut juotua eilen oikein reippaasti kun oltiin onnistuttu pääsemään Janinan ja Jessican kanssa yhteen baariin sisälle. Jokainen meistä tulisi melko pian täysi-ikäisiksi: Janina ja Jessica reilun kuukauden päästä ja mä kolmen kuukauden päästä. Käänsin vihaisena kylkeä ja vedin peiton kunnolla korvilleni. Yritin saada unesta kiinni, sillä tarvitsin kauneusuneni näyttääkseni hyvältä - illemmalla mulla olisi seksipainotteiset treffit yhden Joona-nimisen fruittarin kanssa, joka oli uusimpia jätkiäni.
Tästä ei kuitenkaan tullut yhtään mitään sillä porukat tuli koputtamatta huoneeseen.
“Mitä vittua?” kysyin ärtyneenä. “Etteks nää, et haluun nukkua?”
Iskä ryki. “Tuota Merja, Susanna ei oo tullu vieläkään kotiin ja me ollaa äitin kanssa aikaa huolissaan sen takia.”
“Voi voi.”
Äiti näytti ihan hysteeriseltä. “Etkö sä oikeasti tiedä?”
“No e. Ooks mä muka siskoni vartija tai jotain?”
Äiti istahti Susannan petaamattomalle sängylle, jolla ei ollut enää kuin yksi pehmolelu, Burberryn hajuveden mukana tullut nalle, jolla oli nova checkillä reunustettu lierihattu päässä. Meidän huoneessa ei ollut enää yhtä ainutta eläinjulistetta ja kaikkien tekstiilien ja kalusteiden värit sopi loistavasti toisiinsa - yritettiin tehdä Susannan kanssa huoneestamme mahdollisimman hieno kun ei omiakaan huoneita kerran saatu.
“Susannasta on tullu ihan mahdoton - paljon hankalampi kun susta ikinä”, äiti valitti silmät suurentuneina. “Se lintsaa koulusta, juo ja polttaa ja vaikka mitä… eikä me edes saada siihen mitään kontrollia.”
“Selvä. Saanks mä nyt jatkaa uniani?”
“Sä et siis tiedä missä Susanna on?” iskä jankkasi silmiään siristellen..
“NO EN TIEDÄ, MUT ROUTA AJAA VARMANA PORSAAN KOTIIN. JA NYT HYVÄÄ YÖTÄ, VITTU!”
Porukat tajusi viimein jättää mut rauhaan. Pöyhin vähän tyynyjäni ja otin oman Burberry-nalleni kainaloon ja vedin unimaskin silmille.
Siitä oli nyt pari vuotta kun olin alkanut hengata Janinan piireissä. Olin ollut nössö ysille asti ja päässyt monen mutkan kautta sisälle, ja nykyisin mä sekä Auerin Jessica oltiin samalla asteella - jengin ensimmäinen ja toinen perintöprinsessa. Mä olin in koko kaupungin silmissä eikä kukaan ollut kyseenalaistanut sitä tosi asiaa aikoihin. Nykyään suurin osa jengiläisistä kävi kauppista, pari opiskeli kosmetologiksi ja pari kampaajaksi mun ohella.
Parin vuoden aikana olin joutunut miettimään joitakin asioitani, jopa sitä millaiseksi olin muuttunut halveksitusta nynneröstä, vaikkei koko tosiasia ollut ikinä aiheuttanut erityistä päänvaivaa. 17-vuotiaaksi mennessä oli vähän pakko kasvaa henkisesti ja myöskin käyttäytyä sen mukaan. Saatoin moikata satunnaisesti Hannelea, Lauraa ja Niinaa, vaikkei oltu sen kummemmin missään tekemisissä. En halveksunut enää niitä, ne oli lukiossa ja mä amiksessa - elettiin omia elämiämme tahoillamme. (Sitä paitsi ne oli nykyään ihan normaaleja lukiolaisia, jotka pukeutui tavallisesti ja kävi jopa toisinaan ulkona.)
Janina oli osallistunut muutamiin pikkumissikisoihin Jessican kanssa ja teki silloin tällöin mainosmallin töitä. Välillä se seurusteli lyhyen aikaa jonkun kanssa, mutta vannoi useammin irtosuhteiden nimeen kuten me muutkin.
Jesse ja Jiri oli ollut viime vuonna puoli vuotta armeijassa, molemmat Upinniemessä. Nykyään ne oli töissä isiensä firmoissa.Viikonloppuisin ne biletti entiseen tahtiin ja tapaili meitä ja kaikkia kuumia kissoja. (Katriina ja Jesse oli eronnut aikoja sitten.) Ne oli edelleen hyvännäköisiä fruittareita, jotka sai jokaisen tytön nörteistä alkaen ihan lääpälleen.
Mun tulevaisuudensuunnitelmista kyseltiin usein ja ne oli selvillä: kävisin koulun loppuun täällä, hakisin töitä pääkaupunki-seudulta ja muuttaisin sinne pysyvästi. Siellä sitten bilettäisin seduloissa kuin viimeistä päivää, musta tulisi oikea baariruusu.

Fruittarien prinsessat, 7.luku

7.luku

“Oli kyll niin kivaa Jessen kaa eilen!” Janina ylisti kovalla äänellä.
Naureskeltiin jengiläisten kanssa.
“Tell me more”, Jessica kehotti nykien avokaulasta neulepuseroaan vielä alemmas, niin että pitsirintsikat varmasti näkyi luokan toisella puolella istuville pojille. (Me tehtiin aina vaikutus jokaiseen jätkään, vaikkei edes oltaisi pantu niiden kanssa.)
“Se oli yhtä kiihkeä kun yleensäkin.” Janina hymyili suloisen rietasta hymyä. “Kaato mut heti sängylle ja melkeen repi vaatteet päältä. Mun mies on oikee peto, se ei voi ikinä vastustaa mua!”
Janina kaivoi suurieleisesti meikkipussin laukustaan ja alkoi kohennella meikkiään. Me muutkin tajuttiin, että meikit tarvitsi pientä kohentelua. Tästäkös lempiopettajamme Kompura riemastui. Se kompuroi tyypilliseen tapaansa Janinan luokse pää heiluen. Olin haistavani paskan ja jonkun imelän hajuveden sekaisen lemun, joka oli saada mut pökertymään.
“Jaahas”, Kompura sanoi selvittäen kurkkuaan, “tytöt häiritsevät opetusta.”
“Daah”, mä sanoin, “ei me mitään häiritä. Niinku näet, ni me ollaa tässä ihan hiljaa ja meikataa.”
Kompura mutristi ohuita huuliaan. “Te häiriköitte oppituntia.” Eukko osoitti ovea. “Neidit voivat kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteä käytävän puolelle häiriköimään.”
Janina haukotteli leveästi keräillessään tavaroitaan isoon Guessin hoboonsa. “As you wish.”
Ovella Janina vielä sanoi kovaan ääneen: “Haista ämmä vittu.”
Kompura näytti olevan halkeamaisillaan raivosta. “Neiti Kaunioja on vain hyvä ja lähtee ulos kavereineen.”

Oltiin juuri tultu Jirille kun niillä ei ollut ketään kotona, mikä sopi hyvin yhteen meidän suunnitelmien kanssa. Oli tarkoitus harrastaa seksiä. Päädyttiin ensin olkkarin isolle kulmasohvalle, jossa kuoriuduttiin enimmistä vaatteista. Jätkä tuli sitten puolittain päälleni ja alkoi suudella mua. Sen kieli kosketteli rajusti omaani ja se kouri rintojani saaden kylmät väreet kulkemaan pitkin selkärankaa. Jiri huohotti muakin raskaammin kun noustiin sohvalta ja siirryttiin pojan huoneeseen. Kun olin saanut vaatteet riisutuksi, olin tarpeeksi valmis jätkää varten ja se oli tarpeeksi valmis ottamaan kaiken irti alastomasta vartalostani.
Jiri tyrkkäsi mut seinää vasten. “Varvista vähä, otetaa seisoviltaa.”
Nyökkäsin. En joutunut varmistamaan paljoakaan, sillä mulla oli kohtuullisen pitkät sääret, mutta asento tuntui aluksi oudolta - ehkä en osannut olla tarpeeksi rentona kun pidin epävarmasti käsiä jätkän niskan ympärillä ja se piti käsiään jossakin lantioni. Huohotin eikä jätkä huomioinut mua mitenkään, otti vaan entistä syvempiä ja varomattomampia työntöjä, jotka osui kohtuullisen hyvin g-pisteeseen. Laukesin itse aktin aikana, mutta en saanut kunnon orgasmia, sillä taitava suuseksi ennen tai jälkeen aktin oli aivan ehdotonta.
Puin alusvaatteet ja paidan päälleni ja lisäsin vähän huulikiiltoa ja ripsaria. Räpsytin vähän ripsiä ja ihastelin lopputulosta Lancomen elegantista puuterirasiasta, täydellistä. Vilkaisin nukkuvan Jirin suuntaan ja istuin sängyn laidalle katselemaan sitä ihaillen jätkän veistoksellisia, säännöllisiä piirteitä. Sillä hetkellä tunsin vihaa koko ihmistä kohtaan, se kehtasi mennä nukkumaan seksin jälkeen, vaikkei sillä varmasti ollut valittamista. Se meni aina nukkumaan, vaikka seksikokemus ei jättänyt mitään toivomisen varaan. Meitä rivijengiläisiä kohdeltiin miten sattuu, mutta Jiri ei ikinä mennyt nukkumaan kun Janina tai Jessica oli sen luona käymässä.
Kävelin ikkunan luo ja kurkistin sälekaihtimien lomasta ulos. Kuulin sateen ropisevan peltikattoa vasten, koko loppupäivästä oli lupailtu erittäin sateista enkä todellakaan haluaisi kastella itseäni. Jiri saisi luvan herätä suhteellisen pian tai menettäisin hermoni! Annoin sen nukkua vielä parikymmentä minuuttia ennen kuin kokeilin ravistaa sitä olkapäästä. Ei reaktiota, joten päädyin suutelemaan sen niskaa.
Jiri avasi säikähtäneenä silmänsä. “Mitä vittua?”
“Sä nukuit”, vihjasin avuliaasti samalla kun luin tekstareitani.
Jiri kohotti toista kulmaansa. “Ja sä katoit parhaaksi herättää mut?”
“Jeps, ennen aamuu jos ei oo mahotonta.”
Huokaisin teatraalisesti ja syvennyin kokonaan tekstareihin. Janinalta oli näköjään tullut viesti, mutta en ollut huomannut sitä kun kännykkäni oli ollut jonkin aikaa äänettömällä. Luin sitä otsa rypyssä. Hej beibe, ollaa nyt erottu Jessen kaa, yhteinen päätös. :P
Mun silmät levisi ja haukoin henkeä kuin kala kuivalla maalla. Näytin viestiä Jirille kun toivuin pahimmasta järkytyksestä, joskin jätkä tehnyt muuta kuin kohotti olkiaan.
“Eihä tos o mitää ihmeellistä. Sain Jesseltä suht samanlaisen viestin. Ne päätti erota ja nyt Jessellä o jo uus muija kuvioissa - Kauniojan Katriina, se hyväkroppanen kissa kauppiksesta.” Jiri hymyili itsetietoista hymyä. “Panisin”, se sanoi lähinnä itsekseen.
Sillä hetkellä mua otti kaikki suunnattomasti päähän; etenkin Kuuselan Jiri sekä Kauniojan Katriina. Katriina oli saanut Jessen jätkäkaverikseen, ja voin sanoa että se hullaantui siihen jo ensisilmäyksellä niin kuin Jesse ja Janina oli aikanaan ihastunut toisiinsa. Muistin vieläkin Jessen sanat - näin se oli sanonut samana päivänä kun menetin neitsyyteni sille.
Kyll Janina tietää nää systeemit niinku te muutkin. Mä saatan panna muitaki ku Janinaa ja se säätää toisten jätkien kaa, mut silti me ollaa toistasesti yhessä. Se on pirun hyvännäkönen muija, ei sellasii joka päivä kävele vastaa…
Oikeesti. Sen sukulaiset Kauniojan Katriina ja Johanna on kans samaa sarjaa.

Kiroilin vaimeasti mutta sitäkin aggressiivisemmin, päästäen kirosanan toisensa jälkeen. “Voi Vittu, saatana, perkele.”
Meidän piireissä pantiin kenen tahansa coolin tyypin kanssa eikä meitä sitonut mitkään tavisten tai junttien moraalisäännöt. Katriinalla oli ollut reilusti enemmän jätkiä kuin meidän jengillä, ja me sentään oltiin pahoja tyttöjä, oikeita miestennielijöitä, jotka osasi sängyssä kaiken tarvittavan ja enemmänkin. Katriina ja Jesse olisi voinut naida ajat sitten eikä Janina olisi ottanut siitä itseensä ilman, että niiden täytyi edes erota. Solan Jere ja Lahden Jesse, molemmat oli miesmallin näköisiä ja upeita fruittareita ja molemmilla oli mitä upeimmat eksät, joista toinen näytti ihan Ninja Sarasalolta ja toinen legendaariselta Marilyn Monroelta. Nämä molemmat kaunottaret vastaavasta oli eronnut jätkistään ilman sen kummempaa syytä kuin halua kokeilla irtosuhteita. Katriina oli harrastanut irtosuhteita jo monta kuukautta, mutta halusi kuitenkin olla virallisesti jonkun jätkän oma, vaikka tulisi jatkamaan samalla linjalla.
Siedin enemmän jopa häikäilemätöntä Mirella “Mire” Rochieria, Lindin Kristianin punatukkaista muijaa, jonka kanssa jätkä pani useammin kuin muiden. Mirella oli absoluuttisen kaunis liian erikoisine kasvoineen ja näyttävä muodokkaine ja pitkine kroppineen. Muijalla oli selvästi persoonallisuushäiriö, jonka se oli jotenkin onnistunut kääntämään voitoksi, ja silti siinä oli jotain vaarallista ja hirvittävää. Silti en suututtaisi Mirella Rochieria mistään hinnasta, olisin ennemmin riidoissa jopa burleskin Katriinan kanssa. Typerää jahkaamista.
Vaivuin turhautuneena polvilleni. Purin hampaani yhteen ja jäystin poskeni sisäpintaa.
En tiennyt koska pääsisin sänkyyn Jessen kanssa, tällä hetkellä halusin sitä enemmän kuin ketään muuta - jopa enemmän kuin jumalaista Danielia. Miten meidänkin seksisuhteet menisi nykyään kun pakkaa oli tullut sekoittamaan tavallaan ulkopuolinen Katriina? Voi jumalauta.
“Mikä sulle tuli?” Jiri kysyi lopen kyllästyneellä äänellä.
“Jaa-a, paha sanoo.”
Jätkä polvistui viereeni ja kohotti leukaani. Siniharmaat silmäni kohtasi väkisin sen harmaat silmät. Jätkä antoi vapaan kätensä kulkea hiusteni läpi ja se haisteli niiden tuoksua, jossa oli sekoitus tupakkaa ja lukemattomia tuccatuotteita.
“Merjabejbe, turhaa siinä mökötät.” Se tarkasteli ahnaasti pystyjä rintojani. “Oot ihan helvetin kuuma kissa eikä sulla pitäis olla mitään valittamista. Hae ennemmin mulle kalja, mulla on jano - ja itelles vaik lonkero.”
Nousin ylös hitaasti ja varmasti, ja kokosin ryhtini. Hain vaaditun kaljan ja otin itselleni kurkon. Avasin kyselemättä molemmat tölkit. Join muutaman kulauksen kooten samalla itseäni.
Toisaalta mulla ei ollut mitään syytä valittaa, sillä olin kahdestaan erittäin komean fruittaripojan kanssa ja meillä oli aikaa ja tilaa käytettävissä vaikka kuinka paljon. Nappasin Jiriltä kaljan ja tulin hajareisin istumaan sen päälle.
“Mitä sä nyt?” jätkä kysyi heittäytyen typeräksi, vaikka tiesi varsin hyvin mistä oli kyse.
Näykin sen alahuulta ja tunsin haluni heräävän melkein heti. Jiri naurahti matalasti ja kohta makasinkin sen alla jätkän suudellessa mua erittäin kiihkeästi. Ehkä tästä seksikokemuksesta muodostuisi parempi kuin edellisestä.

Janina istui kustavilaista rokokoota edustan pukeutumispöytänsä ääressä harjaamassa mustanruskeaa hiuspaljouttaan, joka oli entistä silkkisempi jatkuvien CO-pesujen ansiosta. Tytöllä oli yllään ihana Calvin Kleinin omenanvihreä yöpuku ja satiiniavokkaat noin viiden sentin korolla. Janina oli yhtä upean näköinen kuin yleensäkin. Se laski hiusharjan alas ja silmäili laiskasti kärsinyttä lappua, jossa luki “Psykologi Riitta Aaltonen” ja nimen alla puhelinnumero.
“Käyks psykologilla?” kysyin hämmästyneenä.
Janina levitti keskittyneenä huulipunaa täyteläisille huulilleen. “Jep, kävin joskus.”
Janina vilkaisi pukeutumispöydällä olevaa hopeakehyksissä olevaa hääkuvaa, jossa oli tummahiuksinen nainen yhdessä sen iskän kanssa. Janinassa ja sen äidissä ei ollut muuta samaa kuin hyvin hoikka vartalo ja virheettömän kalpea iho. Muuten se näytti enemmän komealta isältään.
“Eiks sulla mee tosi hyvin; sulla on kaikkea mitä tyttö voi toivoa.”
Janina naurahti matalasti. “Silti mun äiti kuoli autokolarissa ku olin vasta kolme. Äiti oli kaunis niinku tosta kuvasta näkee, se kierteli joitain missikisojakin ennen ku meni naimisiin iskän kaa.
Mut sillä oli persoonallisuushäiriö - huomionhakunen persoonallisuushäiriö. Mulla se oli vaan huomattavasti lievempi eikä mun oo tarvinnu käydä ton ämmän luona enää seiskan jälkee, koska mä osaan salata persoonallisuushäiriöni tarpeeksi hyvin ainaki iskän mielestä. Siitä se ei piitannu, vaikka mä kiusasin ala-asteella vähän kaikkia ja olin opettajan puhuttelussa 24/7.”
En tohtinut katsoa Janinaa suoraan silmiin, vaan tyydyin katselemaan hoidettuja käsiäni. “Kuinka moni tietää? mä rohkenin kysyä.
Janina ei sanonut mitään, otti vain jonkun netistä tulostetun artikkelin. Katsoin tyttöä hämmästyneenä. “Pitääks mun lukee tää?”
Se nyökkäsi.
Persoonallisuushäiriöt jaetaan nykyisin kolmeen eri pääryhmään. Epäluuloiselle(paranoidinen), eristäytyvälle (skitsoidinen) ja psykoosipiirteiselle (skitsotyyppinen) persoonallisuushäiriöille on ominaista käytöksen erikoisuus tai outous. Epäsosiaaliselle (antisosiaalinen), epävakaalle (”rajatila”, ”borderline”), huomiohakuiselle ja narsistiselle persoonallisuushäiriöille on ominaista käytöksen dramaattisuus, emotionaalisuus tai epävakaus. Estyneelle, riippuvaiselle ja pakko-oireiselle persoonallisuushäiriöille on tyypillistä ahdistuneisuus ja pelokkuus. Usein henkilöllä ilmenee samanaikaisesti usean eri persoonallisuushäiriön piirteitä. Epäluuloiset, narsistiset, epäsosiaaliset ja pakko-oireiset häiriöt ovat yleisempiä miehillä, kun taas epävakaa, riippuvainen ja huomiohakuinen persoonallisuus ovat tavallisempia naisilla.
Huomiohakuisessa persoonallisuudessa dramaattinen tai teatraalinen tunteiden ilmaisu ja huomion hakeminen on korostunut. Käytökselle on ominaista ulkonäön korostaminen ja tilanteeseen sopimaton seksuaalisesti viettelevä käytös. Henkilö kokee ihmissuhteensa läheisemmäksi kuin ne todellisuudessa ovat, ja hän on helposti toisten ihmisten ohjattavissa.

Luin artikkelin mahdollisimman huolellisesti läpi ymmärtämättä siltikään kaikkea lukemaani - psykologiset termit oli loppujen lopuksi liian monimutkaisia teinitytön ymmärrettäväksi. Huomionhakuisen persoonallisuuden oireissa ei kuitenkaan ollut mitään erityisen ihmeellistä, korostin itsekin ulkonäköäni koska kaikki jengissa teki niin eikä kukaan pitänyt sitä erityisen outona.
Tässä vaiheessa Janina vastasi kysymykseeni - ilmeisesti se oli silmittömän tyytyväinen kun ei joutunut vääntämään rautalangasta. ”Ei tosta tiedä terkkari, iskä, Jessica ja Jesse ku avauduin sille kerran kännissä. Noi kaikki osaa onneks pitää turpansa kiinni mun asioista. Terkkarilla on vaitiolovelvollisuus, iskä ei levittele meidän perheen asioita muille, Jessica taas on mun bestis ja Jesse nyt ei välitä muusta ku et muija on tosi kaunis.”
Janina näytti vaipuvan syviin mietteisiinsä. “Ah, sillon joululomalki Jesse vaa nauro ja sano et oon tosi haluttava kaikesta huolimatta. Sulonen Jesse…”
“Janina”, mä sanoin, huolehit turhaa sillä mäki osaan säilyttää salaisuuden.”
“Hyvä.” Se avasi telkkarin ja vaihteli aikansa kuluksi kanavia, mutta kirosi kovaan ääneen kun sieltä ei tullut mitään katseltavaa. Janina sujautti tohvelit jalkaansa.
“Minne sä oot menossa?”
“Alakertaa ettii jotaa luettavaa.”
Kohta Janina palasikin paksun kirjan kanssa, joka osoittautui Plum Sykesin Manhattanin blondeiksi. Tyttö näytti kirjaa mulle ja ylisti sitä maasta taivaaseen, ehdottomasti mahtavaa luettavaa. Tämän jälkeen se kasasi muutaman tyynyn niskansa taakse ja syventyi lukemaan.
Kohta se olikin omissa maailmoissaan. Iso seinäkello tikitti tasaiseen tahtiin ja Janinan silmät liikkui rivien mukaan. Välillä se huokaisi vaimeasti kääntäessään sivuja, mutta jaksoi keskittyä lukemaansa.
Olin kuolla tylsyyteen. En jaksanut hengata Janinan seurassa kun Manhattanit blondit näytti vievän sen kaiken huomion. Ravistin hellävaroin sitä.
“Hej, ei kai sua haittaa, jos mä lähen menee? Ehin kotii ennen pimeetä.”
“Ei, ei”, Janina vastasi hajamielisellä äänellä. “Ehit tosissaa ihmisten aikoina kotiin… “ Se laittoi merkin kirjan väliin ja pani sen hetkeksi syrjään. “Mut nähää ysiltä koulun röökipaikalla.”
Otin laukkuni. “Okej, soitellaa. Moikka.”
“Ciao, ciao!”

Kevätjuhlaan ei ollut kuin muutama päivä eikä ollut enää normaaleja koulupäiviä. Monenakaan päivänä ei oltu vaivauduttu edes kouluun, vaan oltiin hengattu vähän kaikkien kanssa ja tehty yksi shoppailureissu Helsinkiinkin, josta oltiin hankittu übermakeat kevätjuhla-asut - niissä ainakin tultaisiin keräämään ihailevia katseita osaksemme. Susannalla olisi kevätjuhla samana päivänä kun mullakin, tosin se alkaisi aikaisemmin kuin mulla, joten en pääsisi porukoiden kyydillä. Porukat määräsi mut valitsemaan Susannan juhlamekkon, sillä liian moni riita oli tärisyttänyt meidän yhteisen huoneen lattiaa. Ne ei saanut Susannaan enää mitään kontrollia, pikkusiskoni oli pahimmassa mahdollisessa uhmaiässä. Nyt seisottiin ostarin edessä ja kaivoin röökiaskia ja sytkäriä Guessin hobobagistani (viimeisimpiä löytöjäni).
Susanna silmäili ahnaasti tupakkaani. “Merja hej, heitä mulleki.”
Katselin ostarilla liikkuvia mokkerijätkiä nenänvarttani pitkin kun ne huuteli tyyliin “kiva perse” ja “meille vai teille”. Raukkojen olisi luullut käsittävän, ettei niin nuoret jaksanut tällaista kokenutta kissaa kiinnostaa, huoh.
“Mistä lähtien sä oot polttanu?” kysyin ivallisella äänellä.
“Ollaa kokeiltu muutaman kerran Annukan kaa, pöllittii kato röökii sen isoveljiltä.”
“Just, just.” Vedin kunnolla henkeen, niin että savu tuli ulos yhtenä putkena. “Oon enivei aika varma, ettet sä osaa edes vetää kunnolla henkeen. Poskarien polttaminen on tupakan tuhlausta.”
“Joopa joo. Merja, pliis!”
“No hyvä o.” Annoin yhden tupakan Susannalle ja tarjosin näppärästi tulta.
Mentiin ostarin edustalla olevalle penkille istumaan. Susanna aikoi sanoa jotain, mutta mutristin huuliani. Halusin vain nauttia hiljaisuudesta ja katsella ihmisiä. Kohta bongasinkin pari tuttua ihmistä, nimittäin Jessen ja Katriinan. Muodokas ja näyttävä Katriina oli pitkä muija, mutta ei ollut Jesseä pidempi edes korkkasit jalassa. Päät kääntyi. Jesse ja Katriina käveli viimein meitä kohti ja jätkä pysähtyi hetkeksi juttelemaan ja Katriinakin moikkasi. Ihme sinänsä, mutta ei tuntunut erityisen pahalta nähdä niitä parina. Elämä jatkuisi ja uusia jätkiä tulisi kohdattua lisää, ja olihan aina olemassa jumalainen Lindin Daniel. Olkoon Katriina ja Jesse toistaiseksi yhdessä. Tästä muistuikin mieleeni, että voisin soittaa sille tänään ja kysyä milloin voisin tulla tapaamaan Danielia seuraavan kerran…
 

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Fruittarien prinsessat, 6.luku

6.luku

Maanantaiaamuisin kaksi ekaa tuntia oli aina liikkaa, ja meillä b-luokkalaisilla oli yhteiset tunnit a-luokkalaisten kanssa. Vaihdettiin jengin kanssa liikkavaatteet pukkarin perällä, josta oli helppo kyylätä kaikkien alusvaatteita ja mahdollisia läskejä tai olemattomia tissejä. Meillä oli ehkä halvat huvit, mutta saatiin joka kerta taatut naurut ja hauskaa riitti pitkäksi aikaa. Triolla esimerkiksi oli kammottavan mummomaiset kukkakuviolliset rintsikat ja niihin täysin sopimattomat alkkarit, joita nelosluokkalaisilla saattoi olla tapana käyttää. Janina hihitteli vetäessään jumppahousuja jalkaansa. Hannele, Niina ja Laura vilkaisi paheksuvasti sen vadelmanpunaisia rintsikoita ja litteää vatsaa.
“Tuo Janina on kyllä kamalan säädytön”, sanoi Laura.
Me hymyiltiin maireasti ´nössöille´.
“Ja Merjakin on nykyään ihan samanlainen”, sanoi Hannele. Se solmi sisäpelikenkien nauhoja. “Koulukin sillä menee aika huonosti, jotain seiskoja saa.”
Niina puolestaan pudisti päätään surullisen näköisenä. “Miks te puhutte noin ilkeästi siitä, vaikka Merja onkin pilannu elämänsä päihteillä ja tuota… seksillä.” Sanan seksi lausuminen tuotti nössölle suunnatonta vaikeutta kun olihan se aika hävytöntä tiedostaa kahden ihmisen sellaista harrastavan keskenään.
Olin saanut jo tyköistuvat liikkavaatteet päälleni ja lisäilin vähän ripsiväriä ja huulikiiltoa. Vielä suihkaus Lancomen Hypnosea ja olin valmis. Just perfect…
Katsoin kysyvästi Janinaa, joka nyökkäsi melkein huomaamattomasti. Sipsutin nössöjen luo ja olin olevinani oikein ystävällinen. “Hejsan”, mä sanoin kovaan ääneen.
“Tuota… moi”, Hannele sai sönkötettyä banaalin epäselvästi.
Istahdin niitä vastapäätä olevalle penkille ja nojasin tahallani oikein eteen, niin että täyteläisten rintojeni vako loisti kilometrin päähän. (Olin testannut tätä kikkaa kaikkiin jätkiin, ja se todellakin teki ne kiimaisiksi, mutta tiesin tekeväni nynnyt erittäin vaivaantuneiksi.
“Miten teillä muuten menee?” Leikin silkkisellä hiuskiehkurallani tuijottaen intensiivisesti entisiä kavereitani, jotka ei pystynyt säilyttämään kunnollista katsekontaktia.
“Ihan hyvinhän meillä menee”, Niina sanoi vuorostaan kun Hannelesta ja Laurasta ei ollut puhumaan. “Ja säkin olet niin suosittu että.” Se yritti joko olla näsäviisas tai vilpittömän ystävällinen, mutta onnistui kuulostamaan lähinnä jälkeenjääneeltä luuserilta.
Loppu jengi oli viimein valmis ja tuli naureskellen meidän luo. Virnistin niille ja puhuin tekolepertävällä äänellä. “Mulla ja nördeillä oli by the way oikeen hauska juttutuokio, vaihdeltiin kuulumisiaki.”
Jessica nyökytteli tietävän näköisenä triolle. “Uskon, uskon. Mistäs puhuitte?”
Annika avasi suunsa kun Janina nipisti sitä vaivihkaa. “Pojista tietty.”
“Mä oonki täs miettiny pidemmän aikaa oks teillä kolmella”, Sara sanoi mietteliäänä osoittaen sanansa nössöille, “juttua d-luokan valinnaisen matskun rillisilmä-jätkien kaa.”
Hannele vilkuili hermostuneena kelloa. “M-mistä sä noin päättelet?”
Janina heilautti hiuksensa olkapäiden taakse - se ei ollut vaivautunut laittamaan hiuksia edes kiinni, vaan anto niiden liehua vapaana. Tyttö otti kasvoilleen tietyn ilmeen, josta sai sellaisen vaikutelma, että se olisi pohdiskellut jotain käsittämättömän vaikeita asioita kuten maailmanloppua tai vähintäänkin suhteellisuusteoriaa. Se yritti sanoa jotain, mutta saikin hysteerisen kikatuskohtauksen.
“Tota, lähtää!” se sanoi edelleen hihittäen ja me häivyttiin nopeasti liikkasalin puolelle - yllättävä veto meidän taholta.
Liikan opettaja Antsa katsoi hölmistyneenä meitä ja totesi: “Mites tytöt on näinkin ajoissa?”
Janina piti käsiä lanteilla. “Me ei jätettäis liikkaa väliin mistään hinnasta ko se o niin ihanaa. Hih”
Antsan kulmat kurtistu. “Mukava kuulla, mutta alotetaampa nimenhuuto.”
Nimenhuutoon tuhrautui muutama minuutti ennen kuin Antsa - tuo kaupunkien pahimpien räkälöiden kanta-asiakas - käski hakemaan koripalloja varastosta. Pitäisi harjoitella pallon kuljettamista, so boring.
Koripallo ei luonnollisesti jaksanut kiinnostaa meitä. Näin Janinan ja Jessican tuijottavan inhoten palloa ja mutisten jotain saastaisista bakteereista, joita palloissa täytyi pesiä. Mäkin kavahdin.
Kukaan meistä ei tehnyt liikkatunnilla mitään, jos Antsa katsoi toiseen suuntaan. Juoruttiin vaan ja muisteltiin parhaita seksikokemuksiamme tai käytiin salaa pukkarissa juomassa. Ei ikinä liikuttu kunnolla, sillä olisi voinut tulla hiki ja meikit ja kampaus olisi mennyt vituiksi. Sellainen ei tullut kysymykseenkään. Osa a:n tytöistä mulkkasi meitä inhoten ja supisi: “Noi on liian hienoja liikkaamaa, kamalia neitejä.” Meidän arkkivihollisella Teijalla oli tapana mulkoilla meitä oikein pahasti ja liikkua oikein tosissaan - ruipelo ei kuitenkaan hikoillut, mikä ei ollut mikään ihme kun moinen anorektikko oli kyseessä.
Koulupäivä oli aivan kuolettava mutta päästiin vasta kolmen maissa. Sitten hypättiin ensimmäiseen kaupunkiin menevään bussiin. Kierrettiin kaikki vähänkin tasokkaat vaateliikkeet, käytiin kaupungin hienoimmassa kampaamossa varaamassa jokaiselle ajat ja käytiin Rossossa kahvilla ja salaatilla. Pienen tankkauksen jälkeen jaksettiin taas shopata. Jokainen meistä vietti ikusuuden Sokoksen selektiivisten meikkien ja kampaamotuotteiden hyllyjen edessä. Janina käytti yllätys sinänsä satasen kosmetiikkaan ja hiustuotteisiin, Jessica saman verran ja me loput ainakin kuusikymppiä tai enemmänkin.
Sokoksen alusvaatepuolen laajasta valikoimasta löydettiin uusia, ihania alussettejä, jotka tuntui päällä äärettömän naisellisilta ja sensuelleilta - kuin tehty seksileikkejä varten.
Janinan puhelin alkoi soida ja tyttö kaivo sen Guessin laukustaan.
“Hey, kulta.”
Janina mutristi huuliaan. “Ollaan just jengin kaa Sokkarilla ja voidaa lähtee kohta tulee. Moikka, rakas.”
“Siellä oli varmaa Jesse?” Jessica kysyi.
“Jeps. Se on puistossa Jirin ja muitten kaa.” Janina näpräsi Burberryn pasmiinaansa peilin edessä. “Lupasin et lähtää kohta tulee sinne.”
Jesse ja Jiri todellakin oli puistossa ison fruittarilauman kanssa ja me bongattiin monia tuttuja kuten Hanna ja Janni ja Salojen seurassa oleva Katriina, joka näytti polttavan röökiä ja luovan arvioivia katseita jätkien suuntaan.
Janina ryntäsi halaamaan Jesseä, joka kietoi heti käsivartensa sen hoikan vyötärön ympärille. “Hej, rakas”, Jesse sanoi ja antoi suukon tytön huulille.
Jiri ja Jessica halasi ja suuteli toisiaan ja jätkä näytti kohta tarjoavan sille tulta. Me rivijengiläiset tervehdittiin muita fruideja ja pummattiin niiltä tulta. Mä juttelin yhden Aleksin kanssa, joka oli just 18-vuotta täyttänyt tumma ja miesmallin mitat täyttävä komistus. Se oli vuoden nuorempi kuin Jere, Jiri ja Daniel ja oli tutustunut näihin joskus yläasteella. Aleksi oli tällä hetkellä vapaa - tosin jätkä ei ollut uskollista sorttia vaan tykkäsi naida milloin kenenkin kanssa. Janina oli pannut sitä viimeaikoina ja sanoi, että Aleksi oli melko hyvä sängyssä, omisti ihan kivan auton (ei sentään bemaria), oli mukavasti tienaavasta perheestä ja hengasi oikeiden tyyppien kanssa. Päätin yrittää jätkää oikein tosissani ja aloin jutella luontevasti sen kanssa Janinan hymyillessä taustalla kannustavasti. Pidin toista kättä lanteella ja hihitin joka välissä. Samalla katsoin jätkää ripsieni alta ja hymyilin ovelasti. Olin horjahtavanani ja otin tukea Aleksista, joka kietoi auliisti vahvat käsivartensa ympärilleni.
“Älä nyt kaatuu, kissa”, se varoitteli.
Sivelin sen poskea ja otin hämmästyneen ilmeen. “Emmä minnee kaadu, jos pidät musta kii.”
“Vai niin.”
Tässä vaiheessa oli aika toimia, joten annoin kevyen suukon sen pehmeille huulille. Aleksi vetäytyi kauemmas, tarttui käteeni ja ohjasi sivummalle.
“Hihi. Mitäs nyt, my darling?” mä kysyin leikkien typerää kanaa, vaikka olin tähdännyt nimenomaan tähän.
Jätkä puhui hiljaisella äänellä. “Haluisiks tulla meille pitämään hauskaa?”
Räpyttelin sankasti maskaroituja ripsiäni. “Mikäs siinä.”
“Meillä ei oo ketää kotona…”
“Hyvä, mennää sit teille - käydää kuitenkin viel Janinan ja noiden luona.”
Jätkä huokaisi. “Hyvä on, mut ei olla kauan.”
Janina istu penkillä Jessican, Saran, Annen ja Järvisen Sannan kanssa. Jesse ja Jiri seiso ihan lähellä ja molemmat poltti tupakkaa. Jesse hymyili tietävän näköisenä meille.
“Ettehän te oo lähössä jonnekin?” se kysyi karistaessaan tuhkaa.
Seisottiin Aleksin kanssa käsi kädessä. “Itse asiassa ollaa, tultii vaa polttaa yhet.”
Otin yhden tupakan ja sytytin sen tottunein elkein kuten Aleksikin. “Lähtää Merjan kaa meille.”
Jiri haukotteli leveästi ja katsoi Jessicaa ennen kuin sanoi: “Beibe, meki voitas lähtä kohta puoleen.”
Jessica veti näyttävästi henkeen ja onnistui puhaltamaan muutaman savurenkaan. “Mikäs siinä, meinasin just ehottaa jotain sen suuntasta.”
Jiri naurahti leuhkaan tapaansa. “Osaan kato lukee ajatuksia.”
“Hihi, jep.”
Jesse katto mua suoraan silmiin. “Sori”, se sanoi Aleksille, “mut lainaan Merjaa vähäksi aikaa.”
Aleksi näytti kärsimättömältä. “Hyvä on, mut älä omi kokonaa.”
“Ju.”
Mentiin Jessen kanssa sivummalle kuten äsken Aleksin kanssa.
“No mitä asiaa sulla oli?” mä kysyin.
Jesse hymyili rivosti. “Tulisiks huomen meille?” Se veti mut lähelleen muttei halannut. “Haluun taas vaihteeksi sua.”
“Monen aikaa?”
“Joskus iltapäivällä, voin tulla hakee suoraa koulusta ku joudun enivei heittämää Janinan.”
“Entäs Jessican?”
Jesse näytti sillä hetkellä siltä kuin Jessica Auerin olemassaolo ei olisi voinut vähempää kiinnostaa sitä, vaikka kyseessä olikin liki mallinmitat täyttävä dream girl.
“Jiri tulee ilmeisesti hakee sitä niille tai sit se menee Saran kaa leffaan.” Jesse loi pitkän katseen Janinan suuntaan. “Ja Janina menee mammansa synttäreille sen faijan kaa.”
Ilmankos. No kyllä mulle aina kelpasi pano Jessen kanssa, en torjunut jätkää ikinä jos se ilmaisi haluavansa sekstailla kanssani. Jesse oli vain niin uskomaton.
“Ja teillä ei kuitenkaan oo ketää kotona”, sanoin ilmaisten osaavani pelata yhtä hyvin kuin jätkäkin.
“Merja, sä tiiät et meidän porukat ei oo ikinä iltapäivisin kotona; molemmat on töissä ja äiti useimmiten vielä shoppailees tai jotain.”
“Aivan, aivan - mut Aleksi venaa mua.”
“Senku, emmä kiellä nussimasta sen kaa.” Jesse pörrötti hiuksiaan nähdessään Katriinan kävelevän meidän ohi ja katseli ihaillen muijan persettä. “Aleksi on in, mikä on pääasia.”
Aleksi asu keskikokoisessa yksikerroksisessa tiilitalossa, jossa oli pienen puoleinen piha ja iso katettu terassi. Huomasin jo ensisilmäyksellä että sisustus oli lähinnä kallista designiä, tosin modernimpaa ja pelkistetympää kuin Janitalla, Jessellä tai Jirillä. Mentiin ensin olkkariin, jossa Aleksin veli oli koneella. Se moikkasi ja katselin sitä vaivihkaa. Jätkä oli hyvännäköinen treenattuine kroppineen ja säännöllisine piirteineen. Korvissa oli samanlaiset korvikset kuin Aleksilla. Täysi-ikäinen se ainakaan ollut mutta varmasti vähintään vuoden vanhempi mua.
Aleksi kiersi härnäävästi käsivartensa hoikan uumani ympärille ja veli jäi katsomaan meitä kieli pitkällä.
“Pysyt joko täällä pornos parissa tai lähet pois ko me halutaa olla kahestaa Merjan kaa.”
“Haista paska”, Aleksi.
“Turpa kii, Aatu.”
Aleksi vei mut huoneeseensa ja paiskasi oven perässään kiinni. Riisuttiin vaatteemme ja kävin jätkän sängylle hyvin viettelevään asentoon.
“Missä asennossa?”
Aleksi kouri rintojani. “Ratsastus ois jees, mut ei mennä asioiden edelle.”
Hihitin. “Ihan miten vaa.”
Suutelin jätkää samalla kun se jatko hyväilemistäni. Jossain vaiheessa se alko imeä nännejäni, jotka kovettu muutamassa sekunnissa ja kuljetti kieltään vatsani yli kohti jalkoväliäni. Tiesin sen kiihottavan mua ennen pitkää sormillaan ja kielellään…
“Vittu!” se manasi ja levitti reiteni juuri niin kovakouraisesti kun olin halunnutkin. Näin sen purevan hammasta yhteen ennen kuin jätkä alkoi kosketella klitoristani. Kylmät väreet kulki pitkin selkääni. Jätkä työnsi kerralla kolme sormea sisälleni ja tunsin miellyttävää kipua sen liikuttaessa niitä edes takasin.
Purin kämmentäni etten olisi huutanut niin kovaa, että Aatu kuulisi olkkariin.
Aleksi etsi jossain vaiheessa liukkarin ja kortsun valmiiksi lipaston laatikosta. Sitten se kävi nuolemaan mua käyttäen taitavasti kieltään, joka kävi sisällänikin. Aleksi osasi antaa todella hyvää suuseksiä, se välitti enemmän muijan kuin itsensä nautinnosta, mikä oli harvinaista. Kaikki muut tuntemani jätkät halusi edetä nopeasti, mutta silti halusin niitä vielä enemmän, sillä nämä prinssit sattui olemaan paljon komeampia kuin Aleksi, vaikka jätkä olikin namu.
Se oli edelleen kovana lopettaessaan nuolemisen ja asetuin sen päälle ohjaamaan jätkän sisälleni. Liikuin jonkin aikaa sivuttain ja poikittain puristellen sitä aina välillä lantionpohjalihaksilla. Jätkä voihki pidellessään kiinni lantiostani ja välillä se kurottautui imemään rintojani. Kohottauduin Aleksia kohti ja samassa sen henki näytti salpautuvan jätkän lauetessa. Se laukesi raskaasti huohottaen ja mäkin jäin kohta vapisemaan lauenneena. Kierähdin pois Aleksin päältä, joka laski väsyneenä päänsä rinnoilleni.
Silittelin sen hiuksia. “Otettasko kohta uusiks?”
“Vaikka heti”, jätkä sanoi ja veti mukanaan rajuun suudelmaan.
Olin saanut vaatteet ylleni ja kohentelin vähän tukkaa ja meikkiä Aleksin huoneen peilin edessä kun kuulin joidenkin tulevan sisään. Vilkaisin kysyvästi jätkään, joka loikoili täysissä pukeissa sängyllään.
“Ei noi ainakaan oo meidän porukat - ehkä sisko jonkun kaverinsa kaa.”
Jaaha”, mutisin myrtyneenä. En yksinkertaisesti kaivannut tänne mitään pikkusiskoja kavereineen, vaikka olin harrastanut oikein nautinnollista seksiä komean fruittarin kanssa. Onneksi olin viimeisen päälle laitettuna.
Painoin korvani ovea vasten ja kuuntelin korvat höröllä.
“Mitä vittua teet meillä kaveris kaa, Annu?” olkkarissa dataava Aatu kuului kysyvän vihaisesti, jätkää luonnollisesti pänni kun ei saanut katsoa rauhassa pornoa.
“Tultii meille pelaa pleikkaa”, sanoi varhaismurkun kuuloinen likka - ilmeisesti Aatun ja Aleksin pikkusisko.
Voihkaisin ja melkein poljin jalkaan niin kuin Janitalla oli tapana tehdä kun ei saanut tahtoaan läpi. “Emmä tiennykää et sulla on sisko.”
Aleksi puri kyllästyneenä alahuultaan. “Jeps, valitettavasti. Annukka on maailman rasittavin 12 wee kakara.”
“Sepäs sattu.” Hymyilin jätkälle osanottavasti. “Mulla on kanssa samanikänen sisko, Susanna. Se on jotain ylikauheeta…”
Kuuntelin taas tarkkaavaisena, ja sitten kuulin Susannan äänen.
“Hei tos on meidän Merjan takki!” Susanna kuului sanovan Annulle. “Se varmaa panee sun isoveljee.”
Annukka kikatti. “Aleksilla tuntuu panevan muijia melkeen joka päivä.”
Susanna sanoi näsäviisaaseen tapaansa: “Meidän Merja on kunnon jakorasia, on pannu kans tosi monen kaa… Yhteen aikaan se oli kauhea nörtti, mut sit se tutustu Janinaa ja pääsi piireihin. Siskosta on tullu kauhea pissis.”
Tässä vaiheessa multa meni hermot. Avasin oven ja painuin olkkariin, jossa siskoni jutteli Annun kanssa. Aleksi jäi nojailemaan ovenpieleen huvittuneena jääden odottamaan mitä tuleman piti.
“Moooi, Susanna”, sanoin erittäin jäätävään sävyyn.
Susanna ja Annu virnuili. “No heippa, Merja. Tulit sit tänne panemaa Annukan isoveljen kaa.”
Laskin kymmeneen mitellen Annukkaa katseellani. Se oli muodokas ja pitkä ikäisekseen. Penska oli melko sievä ja suklaasilmineen Hilfigerin pikeessä ja pillifarkuissa; aivan toista luokkaa kuin Susannan kaltainen läski.
Nojasin tahallani Susannaan, niin että se oli vähällä kaatua. “Ja mun tekemiset kuuluu sulle?”
“Sua on vaa niin kiva härnätä”, Susanna lässytti. “PISSIS, PISSIS-MERJA!”
Se juoksi ympäri olkkaria ja Annukka vinoili taustalla. Aatu rypisti otsaansa. “TURPA KII, SAATANA!” se ärjyi. “KUKAA EI JAKSA KUUNNELLA TOLLASTA.”
“Kerranki oon velipojan kaa jostaa samaa mieltä”, Aleksi huomautti mulle. “Siskos vois pitää pääns kii.”
Susanna ei reagoinut mitenkään, hoki vain pissis-Merjaa vielä kovemmalla äänellä.
“Vittu!” me manattiin Aleksin ja Aatun kanssa.
Sitten sain otteen pikkusiskoni paksusta ranteesta ja retuutin sitä olkkarin poikki niin että se huusi kun pistetty sika. Mun taholta ei tullut armoa. Tukistin sitä lujaa ja läimäytin avokämmenellä niin lujaa kuin satuin jaksamaan.
“Sä oot aukonu mulle liian kauan päätäs, Susanna”, kivahdin häijysti, “mut nyt siit tuli loppu.”
Läimäytin sitä vielä lujemmin. Susanna nyyhkytti ja sanoi kantelevansa meidän ukolle ja akalle, mutta sitten Aatu puuttui puheeseen.
“Olis korkee aika kasvaa aikuseks, pentu.”
“Lässyn lässyn”, Susanna sössötti.
Aatu veti Susannan paitaa niin ylös, että sen makkarat varmasti näky jopa Aleksille. “Sun sijassas laihuttasin.”
Annukka nyrpisti nenäänsä siskoni viehättäville läskeille. “Mä en tienny, et oot noin läski”, Annukka sanoi, “kandee laihuttaa.”
Susanna rupesi ulvomaan toden teolla. “MITEN SÄ VOIT SANOO MULLE TOLLEE, VAIK OOT MUN KAVERI?! SENKIN LEHMÄ!”
“Läskit on rumii.” Annukka kuulosti ihan pikkupissikseltä, joka sen todennäköisimmin täytyi olla.
“EN OO SUN KAA ENÄÄ IKINÄ!” Susanna huusi ennen kuin painu eteiseen pukemaan.
´Paha maailma´ näytti kohtelevan siskorukkaa liian rankalla kädellä.
Ihme kyllä Susannasta tuli tämän episodin jälkeen ihmeen vaisu eikä se koettanut enää vittuilla mulle, kun Annukka ja Aatu oli laukonut sille vähän faktoja, joiden olemassaoloon sen olisi pitänyt havahtua jo aikapäiviä sitten. Uusi Susanna oli joka tapauksessa mitä mainiointa viihdettä itkiessään itsensä kuvainnollisesti uneen harva se päivä. Se valitti olevansa kuvottava läskiporsas, jossa ei ollut mitään hyvää tarkastellessaan puolialastonta peilikuvaansa. Lopulta siskoni keksi että voisi laihduttaa - todellinen neronleimaus Susannan taholta, vaikka olin vihjaillut sen kiloista ties kuinka kauan. Se kyseli nöyrästi erinäisiä laihdutusniksejä, joita jaoin sille oikein mielelläni, koska sisko halusi laihtua ennen yläasteelle menoa.
Susanna otti todellakin opikseen ja alkoi laihtua melko nopeasti ja oli pian normaaleissa mitoissa, vaikka siitä ei tullutkaan mitään Katriinan veroista povipommia. Se muuttui vielä lyhyemmässä ajassa kuin mä.

Hengattiin jengin, Jirin, Aleksin, Jessen ja yhden Ramin kanssa taas vaihteeksi puistossa. Oli enää muutama viikko peruskoulua, kesänloman jälkeen Jiri ja Jesse menisi puoleksi vuodeksi töihin ja sen jälkeen armeijaan. Aleksilla oli vielä vuosi amista jäljellä ja meidän jengistä tulisi enimmäkseen kauppaopiston naisia ja kampaajia kesäloman jälkeen. Me elettiin enivei tässä ja nyt uhraamatta ajatustakaan seuraavalle päivälle jos ei ollut tiedossa upeita bileitä, fruittarijätkiä tai shoppailureissuja.
Oli tosi lämmintä, joten meillä oli lyhyet, juuri ja juuri vesirajan yläpuolelle ylettyvät farkkuhameet, avokkaat ja jokaisella eriväriset Lacosten pikeet. Jätkillä oli kanssa samaisen merkin pikeet - Jirillä harmaa, Jessellä vihreä ja Aleksilla kirkkaanpunainen.
Meidän seurassa oli myöskin Katriina kaverinsa Mariellan kanssa. Se jutteli lähinnä Jesselle, Jirille ja Jessicalle ja me rivijengiläiset puhuttiin ainoastaan silloin kun se kysyi meiltä jotain - sitä se ei kylläkään vaivautunut tekemään. Hämmästykseni oli suuri kun näin entisten kavereideni eli nössöjen tulevan puiston suuntaan lapsellisissa ja liian isoissa ryysyissään, jotka läpätti viehättävästi tuulessa. Niiden lestaletit oli auki ja koulureput oli vaihtunut ankeisiin käsilaukkuihin. Luulin niiden aikovan tutustua puiston kukkaloistoon tai muksujen leikkihärveleihin.
Hämmästys oli suuri kun ne tulikin meidän luokse. Rohkenin avata suuni.
“Moi, mitäs te?” mä kysyin.
“No moikka”, Niina sanoi. “Meillä ei kuitenkaan oo asiaa sulle, Merja, vaan lähinnä tälle Jesselle ja Janinalle.”
Hannele näytti nuivemmalta kuin ikinä aikaisemmin. “Ne on tehny susta tuollaisen kamalan pissiksen ja hienohelman.”
Jesse silmät levisi, mutta sitten se tsekkasi nössöt päästä varpaisiin. “Oks teil asiaaki?”
“Eikö sua yhtään hävetä?” Laura kysyi jätkältä, joka yritti pitää naamansa peruslukemilla, vaikka me muut tirskuttiin hysteerisinä.
Jesse sytytti röökin. “Miks mun pitäs hävetä?”
Nössöt tuijotti ihaillen Jessen komeita kasvoja - tosin ne ei voinut myöntää sitä itselleen, koska eihän jätkiä nyt saanut ajatella seksuaalisesti.
Niinalla oli vaikeuksia suoltaa oikeita sanojaa suustaan. “Sä… o-olet …”
“Nih?”
“Menny s-sänkyyn alaikästen tyttöjen kanssa”, se sai lopulta sanotuksi.
“Mitä se teitä liikuttaa kenen kaa Jesse on nainu?” Jiri hohotti ja tökkäsi vaivihkaa Aleksia, jonka pokka piti vielä huonommin.
“Noh”, Jesse sanoi, “anna nyt toisen puhuu.”
“In your dreams”, Jiri mutisi.
Niina nyyhkytti kämmenensä suojassa. “Te olette pilannu Merjan elämän. Ennen teidän porukoita se pärjäs koulussa, tuli paremmin toimeen vanhempiensa kanssa eikä tehny mitään typerää.”
Jopa Katriina ja Salon Mariella ulvoi tässä vaiheessa hysteerisinä.
“Äh”, Laura huokaisi. “Näyttäisi siltä, ettei kukaan saa pelastettua Merjaa.”
“Niin, mutta toivotaan ettei Susannasta tule samanlaista pissistä.”
Hymyilin aurinkoisesti. “Sori vaa mut se ei oo enää samanlainen idari ku ennen.”
“Lapsiparka - eli toisin sanoen siitä tulee kamala pissis.”
Hihitin kämmeneni suojassa.
Jesse sanoi nössöille: “Painukaa jo vittuun ku ei noin rumii ämmii kukaa jaksa katella pokkana.”
“No niinpä!” Janina sanoi. “Ei sen luulis olevan teidän ongelma ku Merja tajus ettii parempaa seuraa.”
Trio katsoi epätoivoisina toisiaan, mutta lähti pois kun ei kestänyt meitä.
 
 

Fruittarien prinsessat, 5.luku

5.luku

Daniel oli kertonut mulle osoitteensa, jonne Aliisa jätti mut. Jätkä seisoi kerrostalon pihalla tupakalla Armanin arskat päässä.
“Moi”, se sanoi.
“Hejsan.” Otin röökiaskin esille ja olin juuri sytyttämässä sitä kun jätkä tarjosi tulta hopeisesta Zipostaan, jossa oli nimikirjaimet D.L. - Daniel Lind.
Vedin nautiskellen henkoset tupakastani ihaillen samalla jätkää, joka näytti luonnossa vielä paremmalta kuin kuvissa. Luonnossa sen pituus korostui, vaikka mulla oli korkkarit jalassa. Tupakka paloi tavallista nopeammin, mulla oli kiire päästä sen kanssa makuukamarin puolelle nauttimaan seksin ihanuuksista.
Daniel piti ulko-ovea auki mua varten. “Ladies first.” Hihitin viettelevästi ja astuin puolipimeään rappukäytävään. Meinasin lähteä nousemaan portaita ylös, mutta Daniel pysäytti mut. Mentiin hissillä, joka sopi mulle enemmän kuin hyvin. Avasin jakkuani ja röyhistin täyteläisiä rintojani. Daniel ei luonnollisesti voinut vastustaa moista elettä, vaan meni mut ahnaasti itseään vasten. Tunsin hoikan ja treenatun kehon ja erotin epämääräisesti sen sydämenlyönnit. Mun huulet kohtasi sen täyteläiset huulet ja poika puristeli rintojani ja vei toista kättään jalkoväliini.
Voihkaisin samalla kun hissi pysähtyi. Vaihdettiin vielä muutama kielari käytävällä ennen kuin se avasi oven jonkun happaman näköisen eukon kyylätessä paheksuvana.
Viskattiin ulkovaatteet lattialle miten sun sattuu ja sitten Daniel kaappasi mut voimakkaille käsivarsilleen ja kantoi huoneeseensa. Se riisui kaikki vaatteensa, mutta jätin vielä osittain läpinäkyvät hipsterssini jalkaani - jätkät rakasti niiden riisumista yli kaiken.
Maattiin sylikkäin leveällä silkkilakanoin sijatulla parisängyllä ja hyväiltiin ja suudeltiin toisiamme. Tunsin voivani naida poikaa vaikka saman tien, mutta halusin kuitenkin pitkittää esileikkiä niin kauan kuin vain oli mahdollista. Daniel näytti kuitenkin tietävän mitä halusi kääntäessään mut selälleen. Se suuteli ensin kaulaani ja imi rintojani vuorotellen siirtyen aina vain alemmas. Seksikkäät hipsterssit lensi viimein lattialle muiden vaatteiden seuraksi kun levitin jalkani sille. Se kosketteli klitorista sormillaan vain vähän aikaa ja kävi nuolemaan.
Olin laukeamispisteessä, tiesin voivani laueta koska tahansa. Sen ihanan turkoosit silmät säteili himoa. Tuollaisia silmiä en ollut nähnyt kovin monella… Se vetäytyi hetkeksi kauemmaksi etsimään kondomeja ja liukkaria. Se oli saanut jo kondomin paikalleen, mutta siveli vielä vähän liukkaria meihin.
“Pane jo mua!” anelin kohottautuen kyynärpäideni varaan, mutta se kellisti mut uudelleen.
Kiersin jalkani sen ympärille, mutta se irrotti ne ja käski nostamaan hartioilleen. Näin se pystyi ottamaan tavallista syvempiä työntöjä, joiden takia liukkari oli ihan hyvä olemassa. Daniel ei kyllä varonut yhtään, se työntyi sisääni nopein ja rajuin liikkein. Välillä se malttoi vaihtaa nopeita ja kiihkeitä suudelmia kanssani tai imeä rintojani. Huomasin yllättävän nopeasti, että se oli todella himokas ja tottunut ottamaan nopeasti haluamansa. Laukesin jo kauan ennen kuin jätkä oli edes lähellä laukeamista, se kesti yllättävän kauan.
Jäätiin makaamaan sängylle ja pantiin vielä muutaman kerran. Piti kuitenkin lopettaa jossain vaiheessa, vaikka seksi oli aivan ihanaa moisen namupalan kanssa. Daniel oli hyvä sängyssä mutta se oli kuitenkin se osapuoli, joka määräsi.
Se meni jo edeltä partsille tupakalle, ja mä menin keittiöön juomaan vähän vettä. Samalla katselin vähän itse kämppää, joka oli sisustettu kalliisti mutta niukasti. Olkkarin nahkasohva ainakin oli maksanut kohtuullisesti kuten upottavan pehmeä villamatto ja kotiteatteri oli omaa luokkaansa - Susannan kaltaisen pullean sohvaperunan unelma. Daniel poltti jo toista röökiään katsellen samalla laiskasti pihalla olevia ihmisiä kun liityin sen seuraan. Tässä vaiheessa se käänsi katseensa muhun, tsekkasi päästä varpaisiin vaikka oli nähnyt mut vasta äsken ihan alasti. Mä vain hymyilin. Tiesin kelpaavani kelle tahansa komistuksella ja tällainen tuntui melko imartelevalta. Ahmin itsekin sitä katseellani, ihastelin täydellistä sivuprofiilia ja kalliita vaatteita. Mentiin takaisin sisälle. Asetuin istumaan sohvan toiselle puolelle ja Daniel toiselle. Sen hengitys kävi raskaaksi ja Daniel melkein nukahti mutta havahtui säpsähtäen kun ovi kävi.
“Moi!” sanoi Danielin ilmetty kaksosolento - ilmeisesti isoveli.
“Moi Kristian”, Daniel sanoi unisena ja piti luovan tauon ennen kuin nyökkäsi upean näköiselle muijalle, jonka ulkonäköä oli vaikea kuvata sanoin. “Moi Mirella.”
Muija tuli lähemmäs otettuaan korkkarit jalasta. “Moi Daniel”, se sanoi matalalla, käheäsointisella äänellä, josta kuulsi ranskalainen korostus.
Mirella oli ilman korkojakin todella pitkä - suunnilleen yli 180 senttiä. Se oli lähes yhtä hoikka kuin jengin tytöt, tosin paljon muodokkaampi. Kasvot oli timantin muotoiset, nenä suora ja siro, huulet täyteläiset, kulmat tummat ja tuuheat ja smaragdinvihreät silmät erittäin suuret. Mirellan hiukset oli kuparinpunaiset, vyötäröpituiset ja sillä oli samanlainen keskiotsis kuin mulla. Sillä oli voimakas meikki; vahvasti meikatut silmät, punaiset huulet ja posket mutta kevyt meikkipohja. Muijan olemuksessa oli jotain riettaan seksikästä ja se antoi tarkoituksessa puolihuolimattoman vaikutelman antaessaan hiustensa olla kiharalaineilla ja napittaessaan vain kauluspaidan ylimmät napit jolloin vako näkyi tarkoituksella.
Se pyysi Kristiania hakemaan itselleen breezerin. Kristian haki kuitenkin breezerin myös mulle ja kaljat itselleen ja veljelleen.
Mirella naurahti matalasti avatessaan breezerinsä. Se joi ahnain kulauksin, joissa oli jotain rehvakasta sekä jätkämäistä. Muija piti toista kättään Kristianin reidelle, ja jätkän silmissä oli samanlainen himokas katse kun Danielilla oli ollut aiemmin.
Mirella-narttu osoitti sanansa Danielille: “Mites sulla ja Hannilla, chérie?” Ranskankielinen sana pehmensi vähän äänen karheutta.
Daniel joi kaljastaan ja puhui itsetietoisella ja vakaalla äänellä, mutta se piti tahallaan silmiään suljettuna. “Oon päässy siitä melkein eroon.”
“Melkein!” Mirella huudahti matalalla äänellään. “Melkein.” Muijan erikoisen näköisillä kasvoilla oli joko ivallinen tai huvittunut ilme. “Onks niin vaikeeta sanoo sille ruipelolle laudalle, et on parasta erota?”
“Oon vihjannu sille tuhat ja yks kertaa, et meidän suhteesta ei tuu mitään.”
“Ja?”
“Se alkaa aina itkee ja kieriskelemää itsesäälissä.”
“Voi vittu!” Mirella näytti saavan hysteerisen naurukohtauksen. “Sanot sille ämmälle, et tervemenoa ja suksi kuuseen - sillä siitä pääsee.”
“Emmä haluu olla ilkee”, Daniel sanoi tekopyhällä äänellä ja virnisti hurmaavasti Mirellalle.
Oui, oikea herrasmies… Enivei Daniel, voit joko sanoo akalle suorat sanat tai kestää ruipeloo vaikka maailmantappiin asti. Valitse ite.”
“Mire puhuu asiaa”, Kristian totesi. “Se voi olla hankala ja diivaileva kusipää, mut se on helvetin viisas jossain asioissa.”
“No kiiddi, Mire”, Daniel irvaili käyttäen muijan lempinimeä.
“Ole hyvä.”
Tiesin että mun pitäisi lähteä kohta, ja sanoin siitä Danielille. Se kuitenkin lupautui viemään mut veljensä kultasella bemarilla, jonka avaimen Kristian löysi taskustaan. Soitin nopeasti Aliisalle ja ilmoitin ettei tarvinnu tulla hakemaan kun pääsisin Danielin kyydillä.
“Tuot sen sit ehjänä takas”, pojan isoveli muistutti ennen kuin kumartui suutelemaan Mirellaa.
Seksi oli kivaa, mutten kestänyt olla enää hetkeäkään tässä kalliisti kalustetussa kolmiossa tuon rivosti virnuilevan miestennielijän kanssa, joka sai jopa Kristianin matelemaan jalkojensa juuressa. Mirella oli uniikki ja todella ilkeä ja laskelmoiva ihminen sortumatta pelkkään pinnallisuuteen. Se pystyisi tekemään ihan mitä tahansa enkä halunnut suututtaa sitä mistään hinnasta. (Epäilin vahvasti että se oli ainakin luonnevikainen tai omasi persoonallisuushäiriön, sillä kenelläkään normaalilla ihmisellä ei ollut yhtä aggressiivista ja hurjaa katsetta.) Mirella, miten sopiva nimi ämmälle - erikoinen mutta samalla kaunis.
Astuin onnellisena rappukäytävään yhdessä Danielin kanssa, ja kohta istuin hienoimmassa autossa, jossa olin tähän asti ollut jos taksia ei laskettu mukaan. Ihailin huomaamattomasti peilikuvaani auton peruutuspeilistä ja katselin arvioivasti ohimeneviä autoja ja ihmisiä - sekä tietenkin Danielia. Musat soi kovaa auton stereoissa. Daniel parkkeerasi Kristianin auton Aliisan serkun punatiilisen kerrostalon eteen. Se veti mut lähelleen.
“Tuu kattoo mua taas joskus”, se sanoi hunajaisella äänellä. Haistoin sen partaveden miellyttävän tuoksun.
Näykkäsin hellästi sen alahuolta. “Sure, mä lupaan.” Hihitin vallattomasti. “Kiitti kivasta hoidosta.”
“Ilo on kokonaa mun puolella.”
Huokasin melkein masentuneena. “Mut pakko mennä, moikka.”
“Moi.”
Jäin tuijottamaan haikeana tuon namupalan ja upean bemarin perään ennen kuin menin sisään raskasta laukkuani raahaten.
Olin koko illan Aliisan ja sen serkun kämpillä. Ne oli alkuillan mun kanssa ja veti samalla pohjia kun laittautui baariin - oli kuulemma menossa johonkin sedulaan, mahdollisesti Clubille. Sain juoda smirren, breezerin ja ottaa vähän niiden snapseista. Siinä vaiheessa kun taksi viimein tuli hakemaan niitä, olin jo kivassa kännissä. Tiesin kuitenkin etten pääsisi mihinkään baariin sisälle, joten ei auttanut muu kun avata kone ja mesettää ja ircata kivojen tyyppien kanssa. Janina näytti ainakin olevan kirjautunut meseen sekä Galleriaan, kerroin sille kaikki yksityiskohdat mun ja Danielin sekstailuista ja se onnitteli mua onnistuneesta valinnasta. Ehkä senkin pitäisi etsiä joku jätkä Helsingistä, jossa tunnetusti oli Suomen upeimmat jätkät.
Kehotin sitä tekemään niin. Olin koneella vielä jonkun aikaa ennen kuin sijasin kännisenä itselleni pedin Alinan levitettävälle vuodesohvalle - Aliisa nukkuisi siskonsa vieressä tämän leveällä sängyllä. Pesin meikit pois, rasvasin kasvot ja vaihdoin ohuen satiiniyöpaidan ylleni, ja avasin telkkarin. Surffailin aikani eri kanavilla, katselin muun muassa pehmopornoa, komedioita ja yhtä kuolettavan tylsää draamaa. Siinä vaiheessa mulle riitti, sammutin telkkarin ja vedin peitteen korviin. Toivoin näkeväni unia jostakin unelmien prinssistä kuten Danielista. Suljin tyytyväisenä silmäni ja nukahdin melkein saman tien.
Aamulla heräsin puoli kymmenen hujakoilla. Alina ja Aliisa näytti nukkuvan darrojaan pois. Koetin suoriutua aamutoimista mahdollisimman hiljaisesti. Lopuksi menin kylppäriin laittamaan hiuksia; suoristin ne piikkisuoriksi ja tungin niihin vahaa, lakkaa ja kiiltosuihketta. Meikkaamiseen vierähti kokonainen puolituntinen, piirsin niin tarkat kissansilmät ja panostin yleensäkin meikkiin vielä enemmän kun yleensä. Lopputulos oli melko viehättävä, vaikka itse sanonkin: olisin valmis tuhlaamaan porukoilta pummimiani rahoja. Uskaltauduin herättämään Aliisan. Se näytti aivan kamalalta: hiukset sojotti jokisuuntaan ja silmät siristeli pahasti.
“Hei, mä meen nyt shoppailemaa”, mä sanoin. “Suostuks heittää mut kotii vielä tänää?”
“Ääh”, Aliisa kuulosti vielä pahemmalta kuin miltä näytti. “Joo, enköhän mä pysty.” Se nappasi yöpöydältä harjan ja alko selvittää takkuja.
“Kato, laitat jonkun naamion, laittaudut ja juot pari kuppia kahvia”, Alina sanoi. “Kyll se siitä.”
“Joo-o!” Aliisa haukotteli ja hiero särkeviä ohimoitaan, joilla ei näkynyt yhtäkään finniä, näppylää tai värivirhettä. “Et itekää näytä erityisen vetävältä.”
“Vitut siitä… Mä nukun vielä muutaman tunnin. Hyvää yötä.” Alina käänsi kylkeä ja veti paksun täkin korvilleen. “Etkä sit herätä mua, siskokulta.”
“Varmasti herätän”, Aliisa sanoi myrkyllisesti mutta onnistui kuitenkin vetämään aamutakin ylleen ja nousi vaivalloisesti ylös. Se suuntasi keittiöön ja täytti ensi töikseen ison kannun jääkylmällä vedellä. “Janottaa ihan helvetisti.”
Vedin korkkarit jalkaan. “No koeta selvitä, nähää myöhemmin. Moikka.”
“Moikka.”
Menin bussilla keskustaan ja suuntasin ekaksi One waylle täydentämään lupaavaa vaatevarastoani. Ostin roosan Wescin pitkähihaisen ja vielä samansävyisen t-paidan sekä Leviksen pillit. Stockalla menin ensimmäiseksi tsekkailemaan selektiivisten merkkien tuotevalikoimia - tarvitsin ainakin meikkivoiteen. ihonsävyn heleyttäjän sekä uuden hajuveden.
Diorin osastolla oli myös minkillä reunustettuun villakangastakkiin pukeutunut erittäin huoliteltu nainen, joka oli selin muhun. Se tuoksui vahvasti hiustuotteille, tupakalle ja jollekin klassikkoparfyymille, jota oli niin paljon että astmaatikko olisi saanut kohtauksen. Naisella oli monia Stockan muovipusseja käsissään - oikea shoppaholisti. Nainen löysi aikansa katseltuaan ostettavaa ja tässä vaiheessa näin sen kasvotkin.
Keskipituinen nainen oli arviolta 30- -vuotias, erittäin hoikka, luiseva ja ampiaisvyötäröinen. Mustanruskeat hiukset oli hyväkuntoiset, kainalopituiset ja kiharrettu 60-luvun tyyliin. Iho oli virheetön ja melkein valkoinen tummia hiuksia vasten. Piirteet oli voimakkaat, ehkä liian raskaatkin ja kulmikkaat kasvot oli jotenkin riutuneen näköiset viehättävällä tavalla. Suora nenä ja täyteläiset huulet: nainen oli kuin ilmetty Johanna Kaunioja.
“Hei, Marjorie”, kassa tervehti naista hieman happaman näköisenä.
Marjorieksi puhuteltu nyrpisti vähän pientä nenäänsä mutta sanoi kuitenkin “hei”.
Moni mies tuijotti Marjorieta suu auki, ihastelevan naisen hyvin säilynyttä, näyttävän persoonallista olemusta. “Katsokaa, Marjorie.”
Nainen käänsi hetkeksi katseensa miesten suuntaan kuullessaan nimensä.
“Harvinaisen hyvin säilynyt ikäsekseen”. joku sanoi.
“Liiankin laiha”, joku jupisi, “naisessa pitää olla jotain mistä ottaa kiinni.”
Marjorie laittoi ostoksensa Burberryn laukkuunsa ja lähti korot kopisten ulko-ovia kohti. Aikuiset naiset puolestaan ei katsonut naista ihailevasti, vaan avointa ylenkatsetta ja halveksuntaa osoittaen. Silti tuo ikääntyvä kaunotar ei valittanut, olihan sillä vielä näyttävä ulkonäkönsä tallella.
Olin kotona joskus alkuillasta. Äiti ja Susanna oli kotona, mutta iskä oli lähtenyt jonkun työkaverinsa kanssa tämän mökillä käymään. Jätin ulkovaatteet eteisen naulakkoon ja menin ensitöikseni mun ja Susannan huoneeseen.
“Moi, sisko.”
“Moi”, Susanna mukelsi suu täynnä poppareita. Pikkusiskoni sängyllä oli jumbokokoinen karkkipussi, josta oli syöty arviolta puolet. (Tolkuttomasti kaloreita!)
“Yh.” Purin matkakassan sisältöä; viikkasin uudet sekä vanhat vaatteet komeroon ja meikit peilipöytäni tilavaan lokeroon. Mulla oli tosi kova nälkä, joten kävin keittiössä katsomassa olisiko siellä mitään syötäväksi kelpaavaa (terveellistä ja vähäkalorista) sillä varjolla että olin tullut moikkaamaan äitiä, joka näytti lukevan harlekiinin kammottavaa lääkäriromaania.
“Hei”, äiti sanoi, “sä sitten selvisit sieltä Helsingistä.” Äiti oli laittanut merkin kirjansa väliin.
“Selvisin, selvisin.” Katselin toiveikkaasti jääkaappiin ja löysin sieltä rasian, jonka päällä luki broileririsottoa. Näytin risottorasiaa äidille. “Onks tää syömäkelposta?”
Äiti rypisti otsaansa. “Pitäis olla - eilen tehtyä.”
Tyhjensin tyytyväisenä puolet rasian sisällöstä lautaselle ja laitoin vähäksi aikaa mikroon lämpenemään. Lisukkeeksi kreikkalaista salaattia salaattikastikkeen kera ja jälkiruuaksi vadelmamehujää. Nälkä lähti kertaheitolla, mutta äiti tuijotti mua hölmistyneenä.
“Etkö sä oikeasti syö yhtään enempää, Merja?”
Suhtauduin siihen kuin se olis kertonut hyvänkin vitsin. “Enpä tiiä.” Söin normaalisti - vähemmän kuin ennen, mutta söin kuitenkin normaalia ruokaa toisin kuin syömishäiriöinen Janina, joka ei syönyt muiden nähden kuin salaattia, jogurttia tai mehujäätä. Jengi piti samaa linjaa yllä: Janinan nähden ei syöty mitään tukevaa. Janina oli semisti Zonen dieetillä ja jengi oli samanlaisella dieetillä tai ainakin oli olevinaan. Tuijoteltuani aikani Susannan ällöttävää syöpöttelyä, päätin soittaa Janinalle ja kysellä bileistä. Jirillä oli taas vaihteeksi illanistujaiset, jonne jengi olisi erittäin tervetullut. Paikalla olisi ainakin Kauniojan Katriina ja Johanna, Salon kaksoset, Jesse ja erinäisiä tyyppejä lukiosta, amiksesta ja yläasteelta. Täysi-ikäiset luultavasti lähtisi jossain vaiheessa baariin, mutta jatkot järjestyisi enivei.
Kävin pikaisesti suihkussa, laitoin hiukset ja tein voimakkaan jengi-meikin (ihonsävyn heleyttäjää, meikkivoidetta, peiteainetta, luomivärejä, poskipunaa, kulmäväriä, kajalia, eyelineria, ripsaria ja ihanan roosaa huulikiiltoa.) Illan tuoksuna oli luonnollisesti Lacosten Touch of Pink. Vaatteiden valinta osoittautui vaikeaksi, tunsin ettei mulla ollut mitään päälle pantavaa, vaikka merkkivaatteita löytyi ihan kivasti. Monien Susannan mässätystä säestäneiden kokeilujen jälkeen päädyin uuteen Wescin toppiin, uusiin leviksiin ja Piecesin vaaleanbeigeen patellavyöhön. Koruina oli Pilgrimin “timanttikorvikset” ja niihin kuuluva kaulaketju. Kengät oli Lacosten valkoiset loaferit ja beige laukku Longchampin Les Pliage, jollaisia kaikilta jengiläisiltä löytyi monin kappalein.
Soitin Saralle.
“Hej beibe”, sanoin.
“Hejsan Merjabeibe”, Sara vastasi lievästi humaltuneella äänellä. “Janina sano, et oot tulossa Jirille.”
Keikistelin peilin edessä Susannelle. Pallero tuijotti kateellisena tiukkaa persettäni ja litteää vatsaani. “Kuka nyt Jirin bileet jättäis välii? Ei kukaa, aihhih.”
“Hhih niinpä… Jani, älä!”
Saralla taisi olla jätkäseuraa, ne tietysti ryyppäsi sängyllä puolialastomina ja lääppi toisiaan.
“Suostuuks joku hakee mut?” kysyin.
Sara sätti taas Janiaan ja sano sitten: “Yks Sebastian varmaa vois tulla hakee.”
“Hmm, Sebastian… Eihä se ees oo hyvännäkönen ja on täysin ulkona kuvioista, kirjaimellisesti.”
“Ei kyll, mut Sebuu o hyvä manipuloida - jätkä tekee aina mitä käsketään. Mut Jani haluaa et mä lopetan… Tekstaan sulle vielä Sebastianin numeron, ni voit soittaa sille. Nähää myöhemmin, beibe.”
“Okej, moikka.”
Kohta sainkin viestin Saralta ja tallensin Sebastianin numeron puhelimeeni. Soitin jätkälle ja päätin varmistua, että se kanssa pääsisi hakemaan. Sillä kesti jonkin aikaa ennen kun se tajusi kuka olin, mutta sitten se heittäytyikin oikein mielisteleväksi, joka kävi etomaan. Pidin kuitenkin ääneni ystävällisen kuuloisena, joten jätkä lupautui hakemaan mut. Kerroin sille osoitteeni ja se lupasi lähteä ajamaan meille mahdollisimman pian. Lupasin soittaa kun olisin valmis.
“Ootko taas menossa joihinkin bileisiin?” Susanna kysyi kateellisena.
Hymyilin ivallisesti. Susannalla oli tapana heittäytyä vielä typerämmäksi kuin oikeasti oli. “Mitä luulet; totta vitussa meen.”
“Sithän sua on ihan turha oottaa tänä yönä kotiin.”
“Nääh, ku tietäsinkin. No, nähää enivei joskus, siskokulta.”
“Oot ihan tyhmä!” Siskon ääni nousi melkein falsettiin ainaisen nasaaliäänen sijasta, jota myöskään en voinut sietää.
“Niin oot säki.” Katsoin tietävästi popparikulhoa, joka oli lähes tyhjä. “Mut jatka vaan syömistäs, ni lihot tähtitieteellisiin mittoihin.”
Tästäkös Susanna veti hurjat kilarit ja juoksi tekoitkua vääntäen äidin luo. “Äitiii, Merja haukkuu mua läskiks.”
Äiti rutisti Susannan rintaansa vasten ja pörrötti sen lestalettiä. “Älä välitä, Susanna. Olet ihan terveenkokonen ja sievä tyttö. Ei sun tarvitse laihuttaa.”
“Voi äiti, kiva ku sä välität musta.” Susanna rutisti äidin käytännössä katsoen hengiltä. “Merja nyt vaa on nykyään tollanen syömishäiriöinen pissis ku se hengaa Kauniojan Janinan ja näitten kaa. Se lähtee taas juomaa ja sano, et ei taida tulla yöks kotii.”
Oliko tuo kakara seonnut lopullisesti kun kanteli tekemisistäni äidille. Yrittikö se kostaa vittuiluni - Susanna oli ärsyttävä ja jokaisen muun paitsi meidän porukoiden silmissä läski. Jengissäkin jaksettiin nauraa siskolleni, ja Jessica sanoi muistaakseni että Susannalle käy köpelösti yläasteella jos se ei saa laihdutettua itseään normaaleihin mittoihin. Kakaraa tunnuttiin kasvatettavan pumpulissa, mutta mulle jaksettiin valittaa joka helvetin asiasta. Reilua.
Äidin mitäänsanomattoman rupsahtaneilla kasvoilla oli tiukka ja huolestunut ilme. “Merja, kuulinko mä nyt oikein? Onko mun pieni 15-vuotias tyttäreni menossa ryyppäämään tähän aikaan illasta?”
“Liikuttaaks se oikeesti sua?” En vaivautunut kätkemään haukotustani.
“Kyllä liikuttaa, sillä oot sentään mun lapsi - ja Susannakin.”
Kohotin hartioitani vähättelevästi. “Susanna on kutosella ja mä ysillä.”
“Merja , tuo ei ole mikään syy huidella ties missä! Soo, soo. Kuka tietää vaikka olisit ollu jo sängyssä täysi-ikäisten poikien kanssa.”
Olisi tehnyt mieli nauraa, mutta onnistuin pitämään kasvoni peruslukemilla. “Kuka tietää, kuka tietää.”
Äiti näytti todella surulliselta, vaikka siihen ei olisi ollut mitään aihetta. Varsinainen pelleshow maailman typerimmältä akalta, joka oli ällön lälly. “Muutenkin sun elämä on menny tähän suuntaan.” Äiti osoitti alaspäin. “Ennen olit fiksu tyttö, sillon panostit tosissas kouluun ja sulla oli kunnon kavereita kuten Hannele, Laura ja Niina.”
Aina vaan parani.
“Ne oli sillon mun ainoita kavereita, ettäs tiiät. Kukaa muu ei halunnu olla mun kaa, jee.”
“Entäs sitten, maailmasta saa hakea parempia kavereita. Ne on ihan toista luokkaa kun Auerin ja Kauniojan pilalle hemmotellut tytöt, joilla ei ole mielessä kun vaatteet ja pojat. Niiden takia mun tyttärestäni on tullu samanlainen. Ei, ei.”
“Okej, selvä.” Puin ulkovaatteet päälleni ja lähdin ulos sanaakaan sanomatta. Pyysin Sebastania hakemaan meidän lähellä olevasta risteyksestä. Sen auto ei todellakaan ollut mistään kotoisin, joku vanha ja kämäinen Nissan, jollaista kenelläkään ihanuusjätkällä ei ollut. Tsekkasin vaivihkaa myös jätkän vaatteet, jotka ei todellakaan ollut erityisen stylejä tai hyvännäköisiä. Kropaltaan Sebastian saattoi olla ihan jees, mutta muuten se oli erittäin tylsän näköinen perusjätkä. Meidän jengin säännöt kielsi nussimasta sellaisten kanssa eikä Jirin tai Jessen kaltaisten fruittarien luulisi kaveeraavan moisten tavisten kanssa. Sebastian jätti mut Jirin talon eteen ja ajo onneksi tiehensä vedoten sen ja tyttöystävänsä romanttiseen iltaan, jolle nauraisi naurismaan aidatkin. Saatoin nähdä sieluni silmillä ne kaksi naimassa kymmenien kynttilöiden valaisemassa makuuhuoneessa hempeä balladi taustalla. Aina välillä lauettaisiin, hoettaisiin kuinka paljon rakastettiin toista ja taas jatkettaisiin vaikka koko helvetin yö.
Pimpotin Jirin ovikelloa ja se tulikin kohta avaamaan Jessen kanssa.
“Moi.”
“Moi Merja”, ne sanoi ja sitten halasin molempia ja suutelin niitä poskelle.
Mentiin Jirin olkkariin, jossa melusta päätellen oli lupaavasti porukkaa. Kuulin myös jengiläisten vienoa hihitystä ja pikkutuhmia kuvailuja niiden lukemattomista seksiakteista. Liityin tyytyväisenä joukon jatkoksi eikä mulla ollut pienintäkään vaikeutta tuntea oloani kotoisaksi tällaisessa tasoseurassa.
 
 

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Fruittarien prinsessat, 4.luku

4.luku

Jesse ja Janina oli tulossa hakemaan mua, Saraa ja Annea leffaan. Mentäisiin yhden leffan ensi-iltaan. Me oltiin saatu meikattua ja kiharrettua hiuksemme näyttäville korkkiruuveilla, jotka pysyi kiharina lakan ja kiharavoiteen ansiosta. Meillä kaikilla oli lyhyet farkkuminarit ja Wescin pitkähihaiset sekä ´timanttikorvikset´. Saran porukat ei ollut kotona, joten voitiin rauhassa istua partsilla tupakalla ja siemailemassa vähän salmaria. Katselin pihalla leikkiviä lapsia kyllästyneen oloisena ja puhaltelin savuja niiden suuntaan samalla kun juteltiin jätkistä.
“Kenen kaa mä naisin?” mä kysyin ja ihailin samalla pitkiä, lakattuja kynsiäni.
Sara ja Anne hihitti.
“Ohan täällä vaikka ketä hyvännäkösiä”, sanoi Sara mietteliäänä.
“Moni vois haluta sulta neitsyyden ihan mielellään”, Anne lisäsi.
“Aij.”
“Usko pois, beibe.” Anne hypisteli kaulakoruaan ja varisti tuhkaa parvekkeen kaiteen yli. “Hei kattokaa, tuolta tulee Jessica, Janina ja Jesse.”
Näinkin niiden astuvan rappukäytävään peräkanaa. Kohta ovikello jo soi. Anne meni avaamaan.
“Moi”, ne kuului sanovan ja sitten Jesse kysyi mua. Janina kehotti Saraa ja Annea seuraamaan itseään. Ne totteli välittömästi - ilmeisesti jengi oli sopinut keskenään jotain mistä en ollut tietoinen. Kuulin oven käymän.
Siirryin olkkarin puolelle.
“Moj. Mitä asiaa.”
Jesse ei sanonut mitään, veti vaan mut mukanaan Annen huoneeseen.
Se puhui niin hiljaa, ettei muut kuullut.
suhteen. “Merja”, Jesse sanoi käheällä ja ylimielisellä äänellään.
“Niin mitä?” Ihailin sitä pitkien ripsieni alta.
“Janina on sanonu, et mä oon sulle palveluksen velkaa.” Jesse leikitteli Lacosten vyönsä soljella.
Mitä hittoa ne oli puhunut keskenään?
Se tarttui mun käteen ja veti mukanaan Annen leveälle sängylle.
Makasin nyt kyljelläni sängyllä ja Jesse piti suureksi yllätyksekseni lihaksikasta kättään ympärilläni. Ei tämä voinut olla totta!
Olin just sanomassa jotain, mutta Jesse jatkoikin: “Janina sano, että sulta pitäis hoitaa neitsyys pois.”
Nielaisin. “Jeps ja mahollisimman pian…”
Jesse käänsi mut selälleen ja hyväili rintojani vaatteiden päältä. Sitten se liu´utti toista kättä alemmas jalkoväliini. Se härnäsi mua.
“Hmm.” Sen raukea katse oli arvioiva. “Et sä pahalta näytä nykyää, Merja… Melko pantavalta.”
“E-eiks meillä oo kiire sinne leffaan..?” Perhoset tanssi mahassani ja tunsin jalkojeni pettävän hetkellä millä hyvänsä.
“Menköö Janina, Jessica, Sara ja Anne leffaa jos niitä huvittaa. Ei mua vaa huvita.”
“Mitäs sä sit haluut?” kysyin vaikka tiesin varsin hyvin mistä oli kyse.
“Eks arvaa.” Jesse piti kättään vyötärölläni ja puhalsi kevyesti korvaani. Se työnsi kätensä paitani alle ja onnistui tarttumaan toiseen rintaani.
“Ah!”
“Tykkäsiks?”
“No jep!”
“Mitä jos mä jatkan?”
“Jos sä haluut.” Pidin käsiäni pojan niskan ympärillä ja nojasin rentona tyynyihin.
Jesse kumartui suutelemaan mua, se suuteli ensin tavallisesti ja otti kohta jo kielensä mukaan. Kiedoin vaistomaisesti jalkani sen ympärille, että se pääsisi jalkojeni väliin. Tunsin jonkun kovan painavan kiihottavasti alavatsaani…
Jesse vetäytyi vähäksi aikaa kauemmas ja alkoi riisua itseään. Kohta se seisoikin edessäni pelkissä boksereissa. Tiesin että sillä oli upea kroppa, hoikka ja sopusuhtaiseksi treenattu, mutta se näytti vielä paremmalta puolialastomana. Jessen iho oli kevyen ruskettunut - ilmeisesti se kävi toisinaan solariumissa.
“Ehkä sunkin kannattas riisuu”, se ehdotti.
Riisuuduin nopeasti alusvaatteisilleni. Mulla oli ylläni tummanlilat pitsirintsikat ja niihin kuuluvat alkkarit. Tässä vaiheessa hyvännäköinen Jesse tuli taas sängylle makaamaan. Se veti Annen yöpöydän ylimmän laatikon auki ja otti sieltä kondomin ja jonkun tuubin. (Ilmeisesti Anne oli varautunut jätkien vierailuihin, ehkä jokaisen jengiläisen laatikoista löytyi jotain vastaavaa mua lukuun ottamatta.)
Se jatkoi suutelemista ja irrotti samalla rintsikoitani. “Aika hyvät”, se sanoi puristellen samalla b-kupin rintojani. Jätkä otti vuorotellen aina toisen nännin suuhunsa.
Huohotin ja annoin käsieni seikkailla samanaikaisesti sen ihanalla vartalolla.
Lopulta tunsin sen vetävän alkkarini jalasta. Ne lensi lattialle muiden vaatteidemme seuraksi. Levitin jalkani sille ja Jesse levitti niitä vielä enemmän. Kohta tunsin sen sivelevän klitoristani kevyesti parilla sormella - brasilialainen vahaus oli varmasti sen mieleen.
Puristin peiton reunoja. “Älä vaa lopeta!” mä anelin.
Se ryhtyi seuraavaksi nuolemaan mua, joka tuntui vielä paremmalta. Tunsin kostuvani.
“Musta tuntuu, et mä oon nyt valmis…”, sopersin hiljaa täristen hillittömästi.
Jesse lopetti ja levitti tuubin sisältöä jalkoväliini. Kohta se asetti kortsua paikoilleen. Toivottavasti se mahtuisi sisälleni kun sillä oli aika iso.
Jätkä silitti hiuksiani ennen kuin tuli päälleni makaamaan .Kiersin tiukasti jalkani sen vyötärön ympärille tuntuakseni vielä tiukemmalta kuin olin. Sävähdin kun se otti ensimmäisiä, varovaisia työntöjä. tuntiessani vähän kipua, mutta se suuteli rauhoittavasti kaulaani. Lopulta se oli kokonaan sisälläni ja työnsin lantiota sitä vasten. Tunsin sekä kipua että nautintoa ja kynsin sen selän suunnilleen verille.
“Pikku kisuhan on …aika peto.” Jessen ääni oli käheää, tuskin selvää mutinaa.
Olin suunnilleen seitsemännessä taivaassa; mä ja kaupungin komeimpiin kuuluva jätkä sängyssä. Jossain vaiheessa Jesse laukesi ja vetäytyi ulos liiankin aikaisin. Mä laukesin heti sen jälkeen.
“Ei huonompi pano. Otetaa kyllä uusiks vielä tänää.”
“Mut entä Janina?” Mua ihmetytti vieläkin aidosti miten Janina oli suostutelle Jesseä naimaan mua. Oli todennäköisempää että kyseinen tehtävä olisi jäänyt ennemmin jollekin ihan hyvännäköiselle randomfruittarille.
“Meillä oli tietty diili sen kaa - se käski hoitamaa sun neitsyyden pois”, Jesse sanoi samalla kun puki päälleen. Sain vielä yhden sametinpehmeän suudelman jätkältä.
Seurasin sen esimerkkiä ja puin nopeasti vaatteet ylleni. Suoristin vielä päiväpeitteen parhaani mukaan sekä viskasin käytetyn kortsun helvetin kuuseen ja tungin liukkarin takasin laatikkoon odottamaan seuraavaa käyttökertaa.
Janina, Jessica, Sara ja Anne istu keittiössä kahvilla. Ne oli tullut takaisin. Janina loi tietävän katseen meidän suuntaan.
“Ilmeisesti Jesse hoiti homman kotiin?” se kysyi hyväntuulisesti.
Hymyilin Jesselle, joka iski mulle silmää.
“Musta on kiva viedä hyvännäkösiltä tytöiltä neitsyys.” Jesse pörrötti platinanvaaleita hiuksiaan. “Kaatakaa mulleki kahvia.”
Sara luovutti naureskellen sille paikkansa ja kaato kahvia meille. “Jesse nyt vapautti esmes mut neitsyyden taakasta…”
“Eikä sulla oo ollu valittamista.”
“Eipä oo.”
“Sitä mäkin.”
Janina istuutui Jessen syliin pitäen kahvikuppia toisessa kädessään. Jesse silitteli laiskasti sen pitkiä kutreja. “Mut Merja, tällästä meidän elämä vaa on; saadaan naida ketä tahansa kaveripiirissä. Ja Jesse voi aina suositella sua eteenpäin.”
“Voiks?” kysyin Jesseltä
“Kyllä, kyllä.”
Mentiin Jessen kyydissä katsomaan se ensi-iltaleffa. Janina istui edessä Jessen kanssa ja meidän neljän piti sulloutua takapenkille. Leffateatterissa mentiin takariviin istumaan. Siellä ei olisi ollut kuutta paikkaa vapaana, mutta Jessica nipisti yhtä ämmää lujasti käsivarresta ja käski etsiä toisen paikan. Kyseinen ämmä oli melko läski, sille tuli isot jenkkikset ja kintut oli kauhean paksut. Naama oli näppyläinen, vaatteet epämuodikkaat ja halvat, hiukset rasvanen polkkamalli ja sillä ei edes ollut meikkiä! Palleron seurassa oleva jätkä (ilmeisesti sen jätkäkaveri) tuli valittamaan meille.
“Kuin toi ämmä kehtaa tulla nipistelemää Juulia?” se kysyi.
Jätkässäkään ei ollut kehumista. Se oli finninaamainen ruipelo, ulottui Jesseä korkeintaan olkapäähän jos siihenkään ja sillä oli vielä rillit. Oikea nörttipari, ajattelin.
“Älä sä tuu ämmittelemään ketään”, Jesse sanoi viileästi. “Sulla ei oo kauheesti varaa sanoa, nörtti ku oot tollasen akan kaa yhessä.” Sillon Jesse vetäisi tahallaan Juulia-nimisen läskipalleron paidan niin ylös, että sen makkarat varmasti näky kaikille salissa oleville. “Jos tolla on tollaset makkarat, sen täytyy näyttää vielä pahemmalta alasti. Hah! En panis.”
Rillisilmältä paloi pinna.
“Mut noita muijia kyllä panisit. Mä tiedän sun tyyppiset jätkät; käytätte jotain Lacostea, korviksia ja ootte tollasia nättipoikia, jotka kuvittelee itestään pikkasen liikaa ja panette kaikkia muijia, jota kaveripiiristä löytyy. Tosi säälittäviä.”
“Sulla onki varaa sanoo!” Jesse kivahti.
Mua kävi oikeasti vituttamaan tuollainen puhe. Ei se nyt noille kuulunut kenen kanssa me naitiin ja kenen kanssa ei. Potkaisin läski-Juuliaa sääreen, niin että se kiljahti.
“Tota sun ei olis pitäny tehä, pikku-lutka”, rillisilmä räyhäsi uhkaavan näköisenä.
Nörtti tarttui käsivarteeni ja puristi niin lujaa, että mua sattui. Yritin rimpuilla tuloksetta vapaaksi sen otteesta. Se vielä kehtasi läimäyttää mua poskelle. Olin horjahtaa.
“Nyt sä, saatanan rillisilmä teit viimisen temppus!” Jesse otti askeleen sen suuntaan. “On se kumma ku et tunnu tajuavan, et naisia ei saa lyödä.”
Poika iski nörttiä nyrkillä naamaan. Siitä tohinassa nörtin rillit tippui lattialle ja sangatkin vääntyi. Se kävi konttaamaan lattialla ilman rillejään sokea kuin lepakko. Että me naurettiin vedet silmissä. Lopulta se löysi ne ja lähti muijineen mahdollisimman kauas meistä.
Jesse ohjasi mut istumaan kädestä pitäen. “Eihän se satuttanu sua?”
Sen huolenpidossa oli jotain liikuttavaa. Se kohteli mua kuin prinsessaa. Tähän asti ainoastaan Janina ja muut jengiläiset oli saanu niin tasokasta kohtelua.
“Ei paljon.” Katsoin suoraan pojan kauniin vihreänharmaisiin silmiin.
“Ihan hyvä vaa”, se totesi hymyillen.
Jesse istui mun ja Janinan välissä. Leffa oli just niin hyvä kun sen sanottiinkin olevan. Pääsin Jessen kyydissä kotiin ja se heitti samalla muutkin jengiläiset kotiin. Se lupasi tulla hakemaan mut illemmalla niille.
Kello oli jotain kahdeksan tienoilla kun pääsin kotiin. Susanna ja porukat oli meidän pienessä ja ankeasti sisustetussa olkkarissa pelaamassa jotain pikkusiskoni lautapeleistä, joka oli aseteltu matalalle arkkupöydälle. Lattialla oli poppareita, sipsejä valtavissa muovikulhoissa ja pullo pepsiä. Pitihän Susannan nyt saada herkutella, kasvava lapsi kun oli. Moikkasin ja istuin vähäksi aikaa muhkuraiselle sohvalle seuraamaan niiden peliä.
“Merjaki tuli kotiin”, pikkusiskoni vittuili ärsyttävään tapaansa, josta se ei ollut päässyt vaikka en ollukaan sellainen nolife kuin vielä vähän aikaa sitten.
Tukistin sitä niin lujaa, että se huusi. Äiti kehotti tietenkin jättämään pikkusiskon rauhaan ja iskäkin sanoi jotain sen suuntaista kädet puuskassa.
“Joopa joo.”
En kestänyt niitä yhtään kauemmin vaan, menin huoneeseeni laittautumaan ja avasin koneen. (Oltiin saatu vähän aikaa sitten yhteinen tietokone Susannan kanssa.) Kirjauduin ensin Galleriaan. Olin lisännyt sinne kuvia vasta vähän aikaa sitten. Ne oli melko samanlaisia kuin muillakin jengiläisillä ja meistä oli jopa muutama yhteiskuva yhdessä albumissa. Kommentteja oli tullut taas tosi paljon kun olin näin suosittu - suurimmaksi osaksi jengiläisiltä ja fruittareilta. Vastasin kommentteihin ja kirjauduin vähäksi aikaa meseen. En missään nimessä halunnut missata mun ja Jessen tapaamista, joten korjasin nopeasti meikkiä ja kampausta. Sitten vain odottelin niin kauan, että se soitti.
“Moi”, vastasin.
“Hello my darling. Ooks missä?”
“Koton.”
“No hyvä. Tuun vaikka teidän portille, ni otan sut siitä kyytiin.”
“Okej.”
“Oon ihan just siinä.
“Moikka.”
“Oke mo.”
Heitin kännykän laukkuuni ja menin eteiseen pukemaan.
Sillon äiti tuli valittamaan mulle. “Kyllä sun Merja pitäisi olla joskus kotona. Olin ajatellu että katottaisiin yhdessä telkkaria ja pelattaisiin Afrikan tähteä.”
“Kuulostaa tosi mukavalta”, sanoin kaikkea muuta kun innostuneella äänellä, “mut mun on pakko lähtä kaverille.”
“Kelle kaverille?”
Menin ulos ennen kun se ehti ottaa askelta suuntaan tai toiseen ja huusin sille “heippa”. Jesse odottelikin jo mua portillamme. Hyppäsin kyytiin ja sitten ajettiin pois äidin jäädessä tihrustamaan peräämme.
“Äiti kyseli kovasti minne oon menossa, mut vittuako se sille kuuluu.”
Jesse naurahti kaikkea muuta kuin osanottavaksi. Se ei ikinä tuntenut minkäänlaista empatiaa tai sympatiaa ketään kaveriaan kohtaan. “Sellasia äidit on. Toivottavasti meidän porukat ei oo kotona, saatas panna rauhassa.”
“Meidän porukat nyt käy tosi harvoin missää.” Mutristelin seksikkäästi huuliani ja laitoin tahallani käden pojan reidelle. Kosketus näytti miellyttävän sitä kun se huokas nautinnollisesti
“Aij, meidän omat on taas joka viikonloppu baarissa.”
Jessen kotitalo sijaitsi samalla alueella kun Janinan ja se oli samankokoinen ja kaksikerroksinen. Mentiin sisään takaovesta kodinhoitohuoneen kautta, jonne jätettiin ulkovaatteemme.
Pojan isä ei näyttänyt olevan kotona, mutta sen äiti istui olkkarissa viinilasin kanssa.
“Moi Jesse”, se tervehti ja nousi seisomaan.
Jessen äiti oli pitkä ja hoikka nainen, jolla oli klassiset ja sirot piirteet. Naisella oli yllään Burberryn hame ja neule sekä helminauha kaulassa. Suklaanruskea tukka oli föönätty pöyhkeäksi. Jessessä ja siinä ei kuitenkaan ollut paljoakaan samaa, ainoastaan silmät.
“Moi.”
Tässä vaiheessa äitikulta näytti huomanneen munkin läsnäolon. “Kukas tämä tyttö oikeen on?”
Ojensin sille käteni. “Merja Koivunen.”
Se tarttui siihen. “Isabella Lahti”.
Jesse katto äitiään pitkästyneenä. Seisoin niin lähellä sitä, että huomasin sen vapisevan. “Ooks kohta lähössä jonnekin?”
“Totta kai. Soitan vaan taksin, niin te nuoret saatte olla ihan kahdestaan.”
Jessen iso huone sijaitsi yläkerrassa kaukana sen vanhempien huoneesta. Se oli yllättävän siisti, mutta se piti laskea siivoojan ansioksi joka kävi pari kertaa viikossa. Huonekaluja ei ollut paljon; vitriini, villamatto, hylly, yöpöydät, nojatuoli ja jotkut kalliit verhot.
“Älä riisu vielä”, Jesse varoitti rojahtaen sängylle, “odotetaa niin kauan et mutsi on lähteny.”
Laitoin puhelimen äänettömälle, ettei äiti pystyisi tavoittamaan mua ja kävin loikoilemaan sängylle. Kohta alakerrasta kuulu Isabellan korkojen kopinaa ja ovi kävi. Jes, oltiin kahdestaan. Lahden vanhemmat ei tulisi aikoihin.
Riisuin kaikki vaatteet alkkareita lukuun ottamatta ja sen jälkeen Jesse suorastaan kävi kimppuuni. Hipsterssini lensi lattialle yhdessä hujauksessa. Suudeltiin nopeasti ja kohta se hamuili rintojani. Pojan sormet löysi taas herkän klitorikseni, jota se siveli pitkällä etusormellaan samalla kun rinnanpääni käväisi vuorotellen jätkän suussa. Mä makasin kaiken aikaa silmät kiinni enkä tuntenut muuta kuin Jessen sormet, suun ja kehoani ravistelevat kuumat väreet…
Se päätyi ottamaan mut asennossa, missä se istui ja mä olin tavallaan sen sylissä. Otin tukea käsilläni ja se kannatteli lantiosta. Liikutin lantiotani jätkän lantiota vasten. Nyt kaikki tuntui jo huomattavasti helpommalta kun oli kokeiltu jo yhden kerran. Kevyt hiki nousi kummankin pintaan.
Jesse puristi lantiotani rystyset valkoisena ja imi rintojani vuorotellen. Tärisin hillittömästi. Kohta en enää pystyisi kannattelemaan itseäni. Liikutin lantiota vielä muutaman kerran.
Laukesin samaan aikaan Jessen kanssa; se vetäytyi ulos ja mä jäin makaamaan vapisevana myttynä. Jesse viskasi mulle tyynyn. Laskin pääni sille ja vedin polvet rintaa vasten. En jaksanut ajatella edes komeita jätkiä tai suosiotani. Jessen sänky oli liian lämmin ja upottava.
Heräsin edelleen alastomana Jessen vierestä, joka oli vetänyt Calvin Kleininsä takasin jalkaan.
Sen kallis puhelin kuului soivan. Koetin eka ravistaa sitä, mutta tuloksetta. Huokaisin ja annoin kevyen suudelman sen huulille, varma keino herättää nukkuva prinssi.
Jessen suuret, vihreät silmät laajentui hämmästyksestä ennen kuin se tajusi vastata puhelimeensa.
“Jesse. No mitäs täs, himas vaa yhen Merjan kaa.”
Se kuunteli.
“Mitäs Stadiin. Aij, eiks sulla ja sillä Hannilla mee hyvin - no en ihmettele.” Jesse haukotteli. “Siinä ei oo mitää kehumista.”
Jesse puhui vielä vähän aikaa ja sanoi lopuksi: “Enköhän mä voi sulle jonkun muijan järjestää, ni pääset panemaa sitä. Hauskaa baari-iltaa, soitellaan. Mo.”
Jesse haroi hiuksiaan, mikä sai sen näyttämään söpöltä ja valloittavalta. “Merja, nyt sua tais onnistaa.”
Etsin lattialta vaatteitani. “Tell me?” Sain puettua alusvaatteet ja Wescin paidan päälleni. Jesse veti kovakouraisesti mut syliinsä ja silitti niskaani.
“Mulla olis yks jätkä tiedossa.”
“Kerro tarkemmin.” Kiinnostukseni heräsi yhdessä silmänräpäyksessä.
“Mulla on Helsingin Hertsikassa yks kaveri - Daniel. Meidän iskä ja sen iskä oli aikanaa samalla luokalla kouluaikoinaan. Tutustuttii sit sitä kautta. Danielilla ja sen muijalla Hannilla ei oo menny hyvin viime aikoina.”
Hihitin. “No miks se frendis ei vaa petä sitä jonkun muijan kaa? Ohan Helsingissä nyt ämmiä.”
“Ohan siellä”, Jesse myönteli, “mut meillä on sen kaa tällänen diili - etitää naisia toisillemme.”
“Ja sä vielä seukkaat.”
Jesse vaan nauroi. “Kyll Janina tietää nää systeemit niinku te muutkin. Mä saatan panna muitaki ku Janinaa ja se säätää toisten jätkien kaa, mut silti me ollaa toistasesti yhessä. Se on pirun hyvännäkönen muija, ei sellasia joka päivä kävele vastaa…
Oikeesti. Sen sukulaiset Kauniojan Katriina ja Johanna on samaa sarjaa, vaikka se sekä Janina on liian laihoja.”
Katriina Kaunioja. Muodokas seksipommi Katriina, niinpä tietysti. Oltiin puhuttu jengin kanssa toissapäivänä Katriinasta ja niistä lukemattomista jätkistä, joita se oli viimeaikoina pannut. Se ei ollut aikoihin seurustellut kenenkään kanssa, koska Katriina sattui havittelemaan yhtä ainutta jätkää eli Jesseä. Sen Katriina tulisi saamaan vielä jonakin päivänä. Katriinassa ja Janinassa oli niin paljon samaa kun molemmat sai lopulta haluamansa. Jos meidän jengin tytöt oli fruittarien prinsessoja, niin Katriina ja Janina oli kiistattomia kuningattaria.
Helmiä.
Muistutin Jesseä Danielista ja sain kuulla lisää faktoja tästä Danielista. Se asui kuulemma veljensä kanssa Helsingissä ja kävi amiksen rakennuspuolta niin kuin Jessekin. Danielilla oli varakkaat puoleiset porukat ja se oli hyvännäköinen, muijia oli ollut paljon ja kavereistakin löytyi tyttöjä. Daniel ryyppäsi käytännössä joka viikonloppu Helsingin kuumimmissa pintaliitopaikoissa kuten Stockholm discotec ja The Club eli toisin sanoen sillä oli liki täydellinen elämä.
Tällä hetkellä sillä vain oli yksi ongelma, nimittäin mitäänsanomattoman näköinen tyttöystävänsä Hanni. Muija oli umpirakastanut komeaan Danieliin, joka oli onnistunut pääsemään muijasta jo osittain eroon…

Meikit täytyy aina olla kohdallaan
Ei meidän jengiin kato niin vaan tullakaan
Vaatteet aina uudet, ei kirppistä koskaan
Halpa-Halli kuteet on täyttä roskaa
Jos rööki sulle maistuu, on se plussaa vaan

Kovalta kun täytyy aina näyttää maailmaan
Hiukset täytyy tietty myös pitää kohdallaan
Ei sitä koskaan tiedä koska kundit kohdataan
 
Olin kertonut Janinalle ja Jessicalle tästä Danielista, koska ne oli jengin kermaa. Ne halusi aina tietää ekoina tälläsit olennaiset seikat. Niiden kehotuksesta olin laittanut kuvakkeeseen kuvia ja alkanut jutella siellä Danielille. Se vaikutti oikein kiinnostuneelta sain siltä kommenttia tyyliin: “nätti tyttö” ja niin edelleen. Daniel pyysi meseosoitteeni ja annoin sen sille.
Sen jälkeen juteltiin melkein päivittäin puheenaiheena yllätys sinänsä; seksi.
Kuviensa perusteella Daniel oli uskomattoman hyvännäköinen, miesmalli-ainesta niin kuin Jessekin ja yhtä pitkäkin. Daniel oli hoikka, sopivan treenattu ja sillä oli sirot kasvonpiirteet. Hiukset oli hunajanvaaleat ja silmät syvän turkoosit eli harvinaisen väriset. Niitä näytti kehystävän pitkän pitkät, tummat ripset jotka olisi saanut jopa Janinan kateellisiksi.
Pian me ruvettiin tekstailemaan ja soittelemaan Danielin kanssa. Janina neuvojen mukaan puhuin viettelevällä ja salaperäisellä äänellä, jolla pystyi tekemään lähtemättömän vaikutelman jätkään kun jätkään.
Puheenaiheena oli edelleen seksi, siitä kun oli uskomattoman helppo puhua sen kanssa, vaikka ei oltu edes nähty livenä. Daniel kylläkin kysyi joka kerran osaisinko yhtään sanoa milloin pääsisin Helsinkiin. Päätettiin että tulisin reilun kuukauden päästä. Joku saisi heittää mut Helsinkiin ja takaisin - sinne ajoi henkilöautolla reilun tunnin ja bussilla meni puolitoista tuntia.
Jesse kyseli kaikilta kavereiltaan ja meidän jengiläisiltä oliko meillä Helsingissä sukulaisia, joiden luona voisin olla yötä ennen kuin lähtisin takaisin kotiin. Aliisalla oli täysi-ikäinen serkku, (Kauniojan Johannan kavereita) joka asui naapurikaupungissa. Tällä serkulla oli vielä pikkusisko, joka asui Helsingin Hakaniemessä. Kyyti ja yöpymispaikka siis järjestyisi. Porukoille piti lopuksi keksiä joku selitys. Siinä puuhassa mä olin kaikkea muuta kuin hyvä. Lähtisin Helsinkiin joka tapauksessa; oli selitykseni hyvä tai huono.
Daniel oli liian komea, että voisin missata moisen unelmajätkän. Meidän sekstailuja odotellessa kaltaiseni kauniin ja suositun teiniprinsessan piti ottaa kaikki irti elämästä, vaikka kuvittelin sen jo lääppivän vartaloani ennen varsinaista aktia. Nain muidenkin kuin Jessen kanssa (esimerkiksi Jirin ja yhden Samin) ja shoppailtiin jengin kanssa yhtä paljon kuin ennenkin.

Koko jengi lintsasi valinnaisen liikan kaksoistunnit, jotka olisi ollut päivän vikat tunnit ja suunnattiin bussilla Janinalle kun ei saatu ketään hakemaan meitä. Kävelemään ei todellakaan vaivauduttu, sillä Kielokadulle oli liikaa matkaa etenkin korkkarit jalassa. Janinan nimittäin piti saada iskältään shoppailurahaa, sillä muuten se ei voisi ostaa selektiivistä kosmetiikkaa, tukkatuotteita, merkkivaatteita tai edes Voguen mentheä.
Janinan iskä pääsi perjantaisin aikaisemmin ja se istui keittiössä lukemassa lehteä. Mies kohotti toista kulmaansa hyvin janinamaisella tavalla. Vaatetuskin oli kohdallaan; Gantin neule ja Hilfigerin farkut puki erinomaisesti hoikkaa ja treenattua isukkia, joka oli vielä keski-ikäisenäkin erittäin hyvännäköinen. Ristiveriset ja blondit miehet, ah!
“Iskä”, Janina aloitti hunajaisella äänellään, “me ollaan kavereitten kaa menossa shoppailemaa eikä mulla oo ku satanen.”
“Mitä kaikkea ajattelit ostaa?” Janinan iskä joi kahvimukistaan.
Janina luetteli.
“Sä kyllä ostelet vähän väliä.”
“Entä sitten?” Janina heilautti hiuksiaan taaksepäin. “Mun kaltasen tytön elämä on joskus kovaa, sillä ei oo helppoa olla näin tumma ja kaunis.”
Jessica naurahti ja me seurattiin sen esimerkkiä.
Janinan iskä huokaisi ja otti lompakon taskustaan. Lompakko oli erittäin pullean näköinen - jonkun isä ainakin näytti tienaavan jotain. “No totta kai mä haluun, et mun tytär on paremmin puettu ku kaupungin porvarien kakarat, hah!” Mies veti lompakostaan ensin yhden satasen, sitten toisen ja vielä viisikymppisen. “Pidä kaikki , ei tarvi tuoda takasin.”
Janina halasi iskäänsä. “Kiitti, sä oot paras iskä!”
“Mitä vaan iskän Lumikille.” Mies pörrötti lellikkityttärensä hiuksia ja suuteli sitä toiselle poskelle.
Janina halusi vielä laittautua ja vaihtaa vaatteet, joten mentiin sen huoneeseen. Se istui antiikkisen pukeutumispöytänsä ääreen ja kaivoi meikkilaukkunsa esiin. Jessica otti tuolin Janinan viereen ja me muut päädyttiin meikkaamaan vähän missä sun sattuu. Kun me muut oltiin valmiita, Janina rupesi vasta valitsemaan vaatteita, tyttö sipsutti pelkässä Huitin alussetissä hentona luiden piirtyessä ihon alta. Monta asukokonaisuutta otettiin esille ja taas hylättiin ennen kuin se päätyi Burberryn tyköistuvaan t-paitaan ja roosaan nova check kuvioiseen huiviin, Espritin mustiin cityshortseihin, Bossin beigeihin loafereihin, Zaran lyhyeen roosaan trenssiin ja Snö of Swedenin koruihin. Laukku oli harmaa DKNY, josta kaikki jengiläiset oli haaveillut pidemmän aikaan. Vielä monta suihkausta Sergio Tacchinin Stile Donnaa, niin teinikuningatar oli valmis shoppailemaan.
Luonnollisesti meiltä paloi paljon rahaa kun ostettiin selektiivistä kosmetiikkaa, merkkivaatteita, tukkatuotteita ja saatiin muutama jätkä hakemaan Voguetakin. Ulkona oli ihanan aurinkoinen sää, joka oli kuin tehty päivänpaistatteluun isoissa merkkipokissa. Siinä samalla vedettiin tupakkaa ja juoruiltiin kaikista tuntemistamme ihmisistä. Kuinka ollakaan a-luokan Teija näkyi tulevan torin suuntaan kaverinsa Annen kanssa. Ne äkkäsi meidät ja Teija virnuili Janinalle.
“Eiks Miss Janinan pitäis olla jätkänsä kaa jossain”, se piikitteli.
Janina imi kiivaasti tupakkaansa. “Meillä on omatkin elämät jos et sattunu unohtaa, supermalli.”
Jessica hihitti ja me seurattiin sen esimerkkiä.
“Sun sijassas en sanois mitään Janinasta, Teija”, Jessica huomautti piikikkäästi, “ku kaikki nyt tietää et laattaat koulun vessas joka päivä. Anorektikko.”
Janina hihitti. “Mä sentään oon ihanan hoikka enkä tissitön pro ana.”
Teija kohensi huiviaan. “Kai jätkät tollasen huora-ortorektikon perässä juokseekin - te kaikki ootte kunnon jakareita.”
“Nyt huippumallimme Teija Suomunen taisi sanoa viimeiset sanansa”, Janina sanoi uhkaavalla äänellä. “Muija kerjää verta nenästään.” Tytön huulet mutristui käskevästi - meidän piti haukkua Teijaa.
“Kohta saat turpaan, ana!” me toistettiin nopeasti kuorossa.
Janina levitti nopeasti lisää Diorin huulikiiltoa ja viittasi mua sitten avukseen. Tartuin nopeasti Teijan käsivarsista ennen kuin se ehti tajuta mitään. Sitten Janina potkaisi sitä lujaa sääreen - se oli antanut Teijalle säännöllisesti köniin seiskasta lähtien - ja läimäytti lujaa kasvoille.
Teija ja liuhulettinen Anne meni ihan kauhusta kankeaksi. “Teija, siis sun naamaa ja polveen tulee mustelma. Mitä jos meikkikään ei peitä?!”
“Uiiiih!” Teija uikutti kaivaessaan peiliä harvinaisen mummomaisesta Burberryn laukustaan. “Sä oot oikeessa, Anne; näyttäis siltä et mulle todellakin tulee mustelma.”
“Mennään äkkiä teille ja haudotaan sitä jäillä ja sit vaik Lancomen rauhoittavaa kosteusemulsiota.”
“Todellakin.” Teija hypisteli liian kerrostettua lestalettiään. “Mut Janina Kaunioja, saat vielä maksaa ja kalliisti!”¨
Janina oli sytyttänyt uuden röökin ja se puhalsi savut Teijan suuntaan. “Uhkaileks mua?”
“Mitä luulet?”
“Oioi.” Janina hymyili ivallisesti. “Kuule ämmä, voit olla varma et Jesse tai joku muu antaa sulle selkään. Yleensä ne ei lyö naisia, mut tollasta ruipeloa sellaseks ei lasketa. Have a nice day, idiot.”
Teija ja Anne näytti saavan hermoromahduksen eikä keksinyt mitään sanottavaa. Janina oli voittanut, kuten yleensäkin.

tiistai 15. syyskuuta 2009

Fruittarien prinsessat, 3.luku

3.luku

Janina ja kumppanit oli tehnyt viimeaikoina tosi useasti mulle ohareita kun mun olisi pitänyt lähteä niiden kanssa jonnekin. Olin sitten joutunut odottamaan turhaan esimerkiksi kaupungilla ennen kun olin lopulta laahautunut kotiin. Sain kestää myös fruittareitten vittuilua. Nyt peilasin itseäni yhdestä ikkunasta. Siitä katso pelästynyt ja epävarma normaalipainoinen tyttö, jolla oli jotenkuten laitetut hiukset ja meikki. Vaatteet oli korkeintaan siedettävät ja ostettu peruskaupoista. Viimeistään sillon tajusin muutaman tosiseikan: mun oli muutettava itseäni. Mun piti laihduttaa muutama kilo, hankkia samanlaisia hienoja merkkivaatteita kuin muulla jengillä ja opetella käyttäytymään niin kuin ne - kirjaimellisesti. Vanhaa Merjaa ei kaivannut kuin Hannele, Niina ja Laura. Kuka niiden mielipiteistä oikeastaan välitti. Ne oli vielä epäsuositumpia kun mä.
Suuntasin päättäväisesti kotiin. Porukat ihmetteli kun tulin jo näin aikaisin kotiin, mutta ei sanonut mitään. Pikkusisko ei onneksi ollut kotona, vaan mummolassa. Menin melko aikaisin nukkumaan kun olin syönyt iltapalan, sillä tarvitsin kauneusuneni kuten jengin bellatkin.
Aamulla heräsin oikein aikaisin. Puin lenkkivaatteet päälle ja menin keittiöön tekemään aamupalaa. Söin suunnilleen saman verran kun yleensä, mitä nyt katsoin että kaloreita ei vain tullut liikaa, sillä painoa oli saatava pois.
Kävelin niin pitkän ja raskaan lenkin että tuntui siltä kuin lihakset olis voinut revetä milloin tahansa, mutten välittänyt. Pakottauduin vielä tekemään samoja lihaskuntoliikkeitä (erilaisia plieitä unohtamatta) kuin mitä muut jengiläiset. Vaatekaapissani oli lähinnä siedettäviä vaatteita enkä viitsinyt ostaa uusia niin kauan kun oli vähän ylimääräisiä kiloja. Antaisin vanhat kuteet jossain vaiheessa Susannalle. Kyllä ne vältti sillä ihan hyvin - kunhan vain mahtuisi.

Tammikuun lopussa alkoi Yhteishaku. Meidän piti valita minne mennään peruskoulun jälkeen. Vielä alkusyksyllä mä olin ihan varma että menisin lukioon. Mieleni oli ehtinyt muuttua puolenvuoden aikana. Enää mua ei kiinnostanut rankka pänttääminen eikä mitkään Wanhojen tanssitkaan tuntunut miltään, ne oli vain yksi päivä muiden joukossa.
Viimeaikoina olin saanut tarpeekseni kaikensorttisesta pänttäämisestä! Mun numerot oli tietenkin laskenut. Ennen sain ysejä ja kaseja kaikista aineista, mutta nykyään mulla on enää yksi ainoa ysi, muutama kasi ja loput seiskoja ja. Porukat oli huomannut koulumenestykseni suunnan ja valittikin siitä mulle. Olin katsonut niitä välinpitämättömänä. “Turhaa siinä valitatte ku mun todistus on sentään ihan keskinkertainen, joten kyllä sillä johonkin kouluun pääsee.” Sitten olin vielä lisännyt: “Mut lukioon mä en ainakaan mee. Se on varma!”
Porukat oli vähän aikaa urputtanut mulle siitä, mutta sitten tajusi, ettei pystyisi kääntämää mun päätä, joten ne antoi asian olla. Siihen kaatui äidin jo etukäteen suunnittelemat yo-juhlat, jonne kaikki rasittavimmat sukulaiset olisi luonnollisesti kutsuttu.
Melkein koko Janinan jengi päätyi kauppikseen Saraa ja Annea ja muutamaa muuta kaveriani lukuun ottamatta. Ne menisi kampaaja-linjalle. Mä pähkäilin aikani kauppiksen ja kampaaja-linjan välillä, mutta päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Miten siinä olikaan ja käynyt silleen, että reppu oli auki ja yhteishakupaperi tippui lattialle kun olin menossa opolle lokeroiden kautta.
Mä huomasin sen puuttuvan vasta kun kävin penkomaan reppuani opon työhuoneen ovella. Kohta Niina heilutti sitä edessäni. “Tässä on sun hakupaperi”, Niina sanoi.
Mä kurotin käteni ottaakseni sen takasin, mutta se ei antanutkaan sitä. takaisin. Pinna meinasi katketa.
Anna se vitun hakupaperi takaisin.
“Merja me ollaan syvästi petytty suhun”, se sanoi.
“So?” Mun ääni oli kova ja tyly omissa korvissanikin.
“Sä olet totisesti muuttunut -”
“Sä oot sanonu ton ennenkin!”
“Niin oon, mutta mitä sitten?”
“Sä oot oikeasti muuttunu, muuttunu niin paljon ettet voi edes mennä sinne kouluun minne oikeesti haluaisit.”
Se puhui täyttä paskaa, sillä mä en edes halunnut lukioon.
“Sä tuut katumaan tota sun päätöstäs lopun ikääs, sulla olisi mahdollisuuksia parempaankin. Voihan hurjimus! Kampaajat ei tienaa oikein hyvin.”
“So what?” Hymyilin sille pirullisesti ja sanoin vielä: “Who care.”
Ilmeisesti se ei keksinyt enää mitään sanottavaa kun se alkoi niiskuttaa äänekkäästi.

Janinalla oli pienet illanistujaiset. Ryypättiin niillä tyttöjen kanssa ja odotettiin jätkiä. Jossain vaiheessa lähdettäisiin Jessican jätkäkaverin bileisiin. Olin juonut jo pari siideriä ja puolikkaan breezerin ja sen kyllä huomasi musta kun kikattelin hillittömästi. Yhdeltätoista musta ei olis vielä menemään kotiin. Oli pakko saada pää jotenkuten selväksi ennen kun lähtisin kotiin, mutta se olisi sen ajan murhe, jolle en jaksanut suoda ajatustakaan.
Katselin tyytyväisenä vatsaani, joka oli litistynyt huomattavasti ankaran dieetin ja aerobicin ansiosta. Kohta olisin melkein yhtä hoikissa mitoissa kuin jenginläiset. Siinä vaiheessa jätkätkin alkaisi kiinnittämään kunnolla huomiota tavalliseen ja tylsään Merjaan, josta kehkeytyisi vielä hyvännäköinen ilmestys.
Ovikello soi. Janina käveli ovelle lanteet keinuen. Sillä oli todella lyhyt Tigerin hame, jossa tytön liian kapeat reidet näytti entistä kapeammilta. Kohta se tulikin Jessen kanssa. Jesse näytti tavallistakin komeammalta ja se näytti luopuneen ruuhkatukasta, ostaneen uudet ja tosi kalliit vaatteet. Se ja Janina suuntasi kulmasohvan luo, joten tein nopeesti tilaa niille, sillä muuten joku jengiläinen olisi antanut mun kuulla kunniani ja vihjannut vähän painostani ja ulkonäöstäni.
Jesse katsoi mua yhtä halveksuvasti kuin tähänkin asti ja nyrpisti melkein huomaamattomasti suoraa nenäänsä. Ihan kuin olisin sen kuullut sanovan jotain vaatteistani. Olin oikeasti pukeutunut parhaimpiin vaatteisiini, jotka oli sentään Vero Modasta eikä mistään Lindexistä ja Hennesistä.
Jesse kietoi käsivartensa Janinan hoikan uuman ympärille ja kieritti sormiaan tytön hiusten ympärille. Tulin vaihteeksi kiusallisen tietoiseksi Jessen fyysisestä vetovoimasta ja siitä tosiseikasta, että olin vielä neitsyt… Kukaan muu jengiläinen ei ollut: Janina ja muut oli menettänyt neitsyytensä viimeistään kasilla, mutta mä en ollu edes suudellut.
Upea pariskunta suuteli mun nähden. Kohta Jesse supatti jotain hiprakkaisena kikattelevan Janinan korvaan.
“Tota, teidän pitäis kohta lähtee”, Janina sanoi. “Mä ja Jesse halutaan olla kahdestaan.”
“Siis mitä vittua?!” Jessica huudahti pitäen käsiä puuskassa rinnan alla. “Meidän piti hangata täällä ainakin vielä reilu tunti. Tuutteks Jessen kaa ollenkaan Jirille?”
“Jos jaksaa”, Jesse sanoi käheällä ja laiskalla äänellä, josta ilmeni sen yleinen kiinnostus muihin kuin tyttöystäväänsä Janinaan.
Janina silitteli Jessen hiuksia ja kääntyi kattomaan mua. “Merja.”
“Nih?” Katoin sitä ja Jesseä hermostuneena.
“Jiri sano, et se ei haluu sua niille.” Se katseli pitkiä ja mantelinmuotoisia kynsiään. “Ne on huippubileet, minne ei tuu muuta kun kaupungin viileimpiä tyyppejä niinku me - et siis sä - Kauniojan Katriina ja Johanna, Salon Mariella, Solat ja niin edelleen.”
En pystynyt sanomaan mitään. Koetin vain olla itkemättä Janinan ja Jessen nähden. Niiden edessä ei saanut itkeä, piti tehdä just niin kuin ne halusi. Mulla ei ollut mitään väliä, sillä en ollut niille yhtään mitään. Olin pelkkä kurja Merja-niminen tavisidiootti, mikä ei kelvannu edes Jirin bileisiin.
Otin halvan käsilaukkuni ja menin jo eteiseen pukemaan kun Jessica tuli mun luo smirnoff toisessa kädessä.
“Joo, mä olin just lähös.”
“Kyll mä sen tiiän. Pidäks mua helvetti ihan imbesillinä.”
“Vittu en.”
“Älä saatana ala esittää mulle kovista, sä et olis edes tommonen pikku paska ilman meidän jengiin”
“Kuka siitä välittää?”
“Ei kukaa.”
Puin takin päälleni. “Joo, pääsette musta ihan just eroo. Meen himaan.”
Jessica hymyili ylimielisesti. “Merja hej, sä voisit ehkä päästä meidän jengiin ihan kunnolla sisään jos yrität tosissas.” Se lipoi ärsyttävästi huuliaan.
“Mä oon nähny jo hirveesti vaivaa.”
Jessica katsoi mua päästä varpaisiin kuin olisin ollut esine enkä ihminen. “Et tarpeeksi. Jos sä haluut olla meidän jengissä, sun pitää olla ihan samanlainen ku meki. Hankit samanlaisti vaatteita ku meillä muilla - kalliita ja leikkautat samanlaiset hiukset ku muillaki. Sit hankkiudut nopeesti eroon neitsyydestäs, sillä meidän piirien jätkät ei tykkää mistään muinaisjäänteistä.”
Olin ihan tarpeeksi perillä noista jutuista. “Yeah, beibe”, mä sanoin. “Oon jo vähä laihtunu.”
“Et tarpeeksi, sä et oo mikään Kauniojan Katriina, vaan pelkkä tasapaksu ämmä.”
“Tiiän sen.”
Onnistuin kokoamaan arvokkuuteni rippeet ja katoin Jessicaa suoraan silmiin. “Vittu, musta tulee vielä samanlainen ku teistä muista, ja sit teidän on pakko hyväksyy mut piireihin. Saatte vaik nähä.”
Paiskasin oven perässäni kiinni ja lähdin kävelemään pimeää katua pitkin kotiin. Ehkä känni haihtuisi vähän matkalla.

En kelvannu vielä reiluun kuukauteen Janinan jengiin. Joskus ne saattoi hengata kaupungilla tai koulussa mun kanssa, mutta ohareita ne teki edelleen ja paljon. Kerrankin Katriina ja Salon kaksoset oli tullut ilkkumaan mulle kaupungissa, ja ne oli jopa kehdannut kouria mun rintoja! Olin sitten lähtenyt itkien kotiin. Se tuntui niin kamalalta mun kaltaisesta hissukasta, vaikka olin jo muuttunut ihan hirveästi syksystä.
Koulussa kelpasin jo tavisten seuraan enkä tehnyt Hannelen, Niinan ja Lauran kanssa muuta kuin meidän luokan pakollisia ryhmätöitä. Koulun ulkopuolella en ollu niiden kanssa missään tekemisissä. Sitäkös ne ihmetteli suureen ääneen, mutta en vaivautunut noteeraamaan tuollaista mitenkään.
Niiden kanssa hengailu oli menneisyyttä. Mulla olisi joka tapauksessa tulevaisuus Janinan jengissä yhtenä suosituista tytöistä. Oli viikonloppu enkä jaksanut tehdä muuta kuin kuntoilla ja maata kapealla sängylläni. Susannakin oli kotona ja tuli riideltyä sen kanssa suunnilleen joka asiasta.
“Sun puhelin soi”, Susanna sanoi.
En reagoinut mitenkään, hypistelin vain tyynyliinan kulmaa.
“Etkö kuule mitää, palikka?!”
“Vittu, hyvä on.” Vastasin puhelimeen uupuneella äänellä. Siellä oli Jessica, maailman ilkein tyttö.
“Jessica täs, moi”, se sanoi. “Janina haluaa uusia kuvia itestään.”
Haukottelin. “Miten se muhun liittyy?”
Jessica nauroi ivallisesti. “Suhun se just liittyyki; Janina osaa olla helvetin hankala ku sitä kuvataa eikä kukaan meistä ryhdy siihen puuhaan huvikseen. Merja, sä oot vaa meidän jengis puoliksi - kunnia lankes sulle.
“Mut ku-”, yritin.
“Ei mitää muttia. Painut heti Janinalle ennen ku se saa raivarin. Okej moi.”
“No moikka.”
Susanna oli alkanut lakata kynsiään imelän pinkillä lakalla. Se oli kuunnellut todella tarkkaavaisen näköisenä, josta kieli härnäävä hymy siskoni pulleilla kasvoilla.
“Lakkaa vaa niitä kynsiäs ja pidä turpas kii!” sanoin ennen kun se ehti avata suutaan.
Janina seisoi pihalla tupakalla, Jessican Jessen ja Jirin kanssa. Mulla olisi ollut tupakkaa, mutten kehdannut polttaa niiden seurassa poskareita. Moikkasin vain kaikkia.
Kaikki moikkasi ja vaihtoi sitten keskenään paljon puhuvia katseita. Sain seisoskella niiden kanssa kokonaisen ikuisuuden, kuunnella juoruilua ja bilekokemuksia. Jossain vaiheessa Janina suvaitsi muistaa mun olemassaolon.
“Ne kuvat - tosissaa.” Se näytti happamalta ja arvioivalta. “Katoki et ne onnistuu.”
Jessica kikatti mielistelevästi. “Totta kai ne onnistuu ku sä oot kyseessä!”
Kaikilla tuntui olevan joku pakottava tarve ampua pahasti yli, sillä Jesse kaappasi Janinansa käsivarsilleen ja ne vaihto kiihkeän leffa-tyyppisen kielarin. “My darling”, Jesse sano ennen kuin laski kauniin tytön alas. Janinan vyötäröpituinen mustanruskea hiuspaljous hulmusi tuulessa.
Seurasi vielä monta kielaria ja vielä kiihkeämpää lääppimistä ja sitten Jesse lähti Jirin ja Jessican kyydillä pois - ne lupasi luonnollisesti nähdä illemmalla. Janinan kuvaaminen osoittautui maailman vittumaisimmaksi tehtäväksi; se muutti kokoajan mieltään poseerausten, vaatteiden ja taustan suhteen. Kun en osannut käyttää kunnolla sen isän järkkäriä, sain kestää Janinan diivailevaa kiukuttelua. Parin tunnin kuluttua olin kuitenkin saanu otettua Janinasta niin tasokkaita kuvia, että ne kelpasi sille. Tässä vaiheessa sain siirtää ne läppärille - prinsessa Janina kuitenkin katsoi voivansa alentua muokkaamaan itse kuvansa kun musta ei ollut käyttämään kallista photaria. Ei ollut mikään ihme että heti kotiin päästyäni painuin ensi töikseni lenkille vetämään röökiä ketjussa. Janinan muotikuvaajan leikkiminen oli totisesti maailman kamalinta puuhaa, johon edes jengi ei ryhtynyt huvikseen.

Kerran menin lenkiltä tultuani puntarille. Vaaka näytti 55 kiloa. Vyötärö oli nyt tosi kapea ja persekin pienempi. Pyöreys oli karissut soikeista kasvoistani. Jaksoin silti hymyillä voitonriemuisesti. Nyt voisin ainakin ostaa uusia vaatteita. Olin saanut vähän aikaa sitten oman pankkikortin uudelle tililleni (pääasiassa rippilahjarahoja) ja voisin shopata niin paljon vaateita kuin mieli tekisi. Kampaajallekin olisi pakko päästä.
Menin suihkuun ja laittauduin saman näköiseksi kun jengiläiset ennen kun lähdin pyöräilemään kaupunkiin. Siellä kävin varaamassa kampaajan. Nostin tililtäni reilun 400, sillä jouduin uusimaan koko vaatevaraston. Tolla rahasummalla ostin sitten Wesciä, Lacostea, Leetä Hilfigeriä sekä tosi seksikkäitä alussettejä, joita jengiläisillä oli tapana käyttää. Ostin vielä Hilfigerin laukun, jollaista Janina oli joskus kehunut hyväksi peruslaukuksi. (Ainakin rahat riitti siihen.) Janinalle itselleen ostamani laukku olisi ollut liian vaatimaton, mutta rivijengiläisen laukkuna se oli erittäin hyvä. Muu jengi oli pelkkää kasvotonta massaa.
Porukat ei oikein tykännyt kun ilmestyin kotiin ostoskassieni kanssa, mutta enkä ottanut niiden valituksia kuuleviin korviini kun siirsin suurimman osan entisistä vaatteistani pikkusiskon komeroon.
Sain kampaajan loppuviikoksi. Hiukseni värjättiin keskiruskeasta suklaanruskeiksi ja leikattiin kahdessa kerroksessa kainalopituisiksi. Otsis oli pitkähkö, revitty ja leikattu keskijakauksen mukaan eli juuri samanlainen kuin jengiläisillä.
Kotona poltin röökiä aina ketjussa kun opettelin vetämään kunnolla henkeen. Poskareitten polttamisesta oli pakko päästä eroon, sillä kaikki vittuili niiden vetämisestä Kauniojan Katriinasta alkaen. Savua meni kauheasti keuhkoihin ja yskitti kamalasti, mutta lopulta aloin oppia oikean tekniikan. Muutin musiikkimakuani jengiläiselle sopivaksi. Aloin kuunnella pintamusaa, trancea, dancea ja ennen niin inhoamaani amispoppia, minkä sanotukset käsitteli lähinnä naimista. Siinä vaiheessa uuden Merjan olikin aika astua näyttämölle.

Käytin reilusti aikaa laittautumiseen; suoristin hiukset piikkisuoriksi ja meikkasin vahvasti. Puin päälleni Leen tiukat harmaat pillit, Hilfigerin trikoopaidan ja nahkavyön sekä Lacosten mustat tennarit. Vilan tiukka bleiseri, nahkahansikkaat ja Hilfigerin laukku niin näytin sellaiselta kuin pitikin.
Olisin itkenyt jos olisin pystyny. Viimeaikoina oli ollut turta olo, mikä oli vaihtunut totaaliseen välinpitämättömyyteen. Nykyään mua ei kiinnostanut muuta kun vaatteet, jätkät, meikit ja ryyppääminen. Muulla ei ollut mitään väliä.
Kävelin kouluun ja keinutin viettelevästi persettäni jokaiselle vastaantulevalle jätkälle. Lacosten hajuveteni tuoksui oikein ihanalle ja sensuellille. Muutama jätkä jopa vislasi ja huusi perään “hyvä perse”-kommentteja.
Näin Janinan ja kumppanit tupakkapaikalla jo pitkän matkan päähän. Kävelin itsevarmasti niiden luo ja sytytin tupakan näppärästi.
“Hej”, mä sanoin kovalla äänellä.
“Hej”, Jessica sanoi ja katsoi mua pitkään.
Vedin näyttävästi tupakansavua henkeen niin kuin muilla jengiläisillä oli tapana tehdä.
“Kato sähä osaat jo polttaa!” Janina sanoi ja soi mulle hyväksyvän hymyn.
Muikistelin itserakkaasti huuliani ja keikistelin yhdelle ihan hyvännäköiselle rinnakkaisluokkalaiselle. Kyseinen jätkä iski mulle silmää.
“Merja, musta tuntuu et sä voisit melkee päästä jengii,” Jessica ja Janina sanoi mietteliään näköisinä. “Me mietitää pari tuntia ja ilmotetaa sit sulle ruokiksel, okej?”
“Okej.”
Tumppasin tupakkani samaan aikaa muiden kanssa ja lähin sitten sisään. Jätin bleiserini naulakkoon ja menin hengaamaan tavisten kanssa. Eräs Jannika huomasi muuttuneen ulkonäköni ja sanoikin siitä. Kiitin sitä neutraalilla äänellä kun en uskaltanut laskea sen varaan, että olisin käyttäytynyt niin kuin Janinan jengiläinen. Tavisten kanssa oli pakko olla väleissä vielä vähän aikaa, sillä nössöjen seuraan en todellakaan halunnut.
Luokassakin menin istumaan koulukavereideni kanssa toiselle puolelle luokkaa. Janina ja jengi istui ikkunarivissä ja nössöt eturivissä. Niillä oli tavallistakin lapsellisemmat vaatteet ja letit päässä. Hihitin hillittömästi kämmeneni suojassa. Trio tuijotti mua hermostuneen näköisinä.
“Hurjimus kun Merja on muuttunut”, Laura sanoi.
“Joo hej”, sanoin ja hymyilin muka ystävällisesti. “Voihan hurrrrjimus!”
Niuho Matikan opettaja Hilja Tiukunen vilkaisi mua kulmiensa alta ja käski ottamaan kirjan esille. Kaivoin sen laiskasti laukun pohjalta ja avasin siitä kohtaa, josta oli tullut läksyä. Olin laskenut vaan muutaman tehtävän koska pingottaminen oli eturivissä istuvien ex-kavereitteni hommaa. Pureskelin laiskasti purkkaa ja viilasin kynsiäni kun olin saanut läksytehtävät kopioitua vihkooni. Kiinnosti kuin kilo paskaa. Halusin Janinan jengiin. Halusin elää samanlaista elämää kun nekin; viinaa, seksiä ja shoppailua. Sillon kaikki ihailisi mua, Merjaa.
Mua.
Tunti eteni erittäin tylsästi ja tajusin kuitenkin siitä huolimatta jotain matikan tehtävistä ja ne meni melko oikeinkin. Läksyksi tuli neljä tehtävää, jotka voisin hutaista vaikka ruokiksella. Yleensä mulla ei ollut sillon parempaakaan tekemistä. Matikan tunnin jälkeen oli vielä kolme tuntia; ruotsi, ussa ja äikkä ennen kun päästiin syömään. Oli levoton olo eikä tavansomasta vastenmielinen valmisruoka olisi maistunut, vaikka Janina ei olisikaan boikotoinut runsashiilihydraattisia ruokia ja kouluruokaa yleensä. Kasasin lautasen täyteen porkkanaraastetta ja olin laahautumassa meidän luokan Jannikan, Lotan ja Sirun luo kun Janina viittasi mua seuraamaan.
“Merja, kyll sä voit tulla meidän kaa istuu.”
“Okej.” Laskin tarjottimeni yhdelle tyhjälle paikalle Jessican viereen. “Ootteks päättäny mitä?”
Söin vähän salaattia ja huuhdoin sen jääkylmällä vedellä alas ja naputtelin hermostuneena lattiaa.
“Mun puolesta Merja voi tulla kokonaan jengii”, Jessica sanoi. “Mitä mieltä muut on?”
Kaikille jengiläisille kävi, mutta Janinan mielipide ratkaisi luonnollisesti. “Eikhää se oo nyt päätetty; Merja kuuluu nyt meidän jengiin ja kaikki saa luvan hyväksyy sen.”
Hymyilin leveästi, mutta keskityin kohta lounaaseeni. Söin sen verran nopeasti, ettei muiden ainakaan tarvinnu odottaa mua. Lähdettiin sit yhtä aikaa viemään tarjottimia pois. Meitä edellä oli yksi Teija kaverinsa Annen kanssa. Ne oli a-luokalla ja niillä oli yleensä merkkivaatteita, vaikka Teijan tyyli oli liian omituinen. Molemmat oli yhtä neitejä kuin kuka tahansa jengistämme, mutta ne ei liikkunut piireissä. (Molemmat saattoi vielä olla neitsyitä.)
Teija koetti nakella Janinalle ja Jessicalle niskojaan. Janina naurahti pilkallisesti ja potkaisi sitä lujaa sääreen. “Vitun lauta.”
“Kohta se menee varmaa yrjöö kaikki makrulaatikot”, Jessica säesti.
Teija yritti mulkata meitä murhaavasti, mutta yritys jäi liian laimeaksi. Se ja Anne pinosi nopeasti astiansa ja lähti yllätys yllätys vessaan.
“Ilmankos siellä aina haiseeki niin pahalle”, Janina sanoi nenäänsä nyrpistäen. “Emmä kyll tienny, et Teijalla on syömishäiriö.”
“Sillä on”, Jessica vahvisti. “Kuultii kerran Sannan kaa ko se yrjös vessassa.”
“Raukka luulee olevansa joku supermodel”, me säestettiin ja käveltiin naulakoille.